Nuorten MM-kisojen ykkösvahti haussa

Viime vuonna nuorten MM-kisojen ykkösvahtina pelasi odotetusti Sami Aittokallio, sitä aiempina vuosina oli Joni Ortion vuoro. Nämä olivat lopulta aika selviä valintoja ykkösvahdiksi. He eivät olleet turnauksen tähtiä, mutta tarpeeksi hyviä maalivahteja kuitenkin, joihin kykeni jotenkin luottamaan. Nyt kun muuten nuorten MM-kisoihin olisi lähdössä hyvä joukkue, on maalivahtiosasto täydellinen kysymysmerkki

Viime keväänä näytti siltä, että Richard Ullberg olisi itseoikeutettu valinta ykkösveskariksi. Vaakakupissa kun kerran painoivat hyvät otteet SaiPan riveissä. Ullberg on edelleen ainoa valittavina olevista maalivahdeista, joka on pelannut enemmän kuin kourallisen liigaotteluita. Ongelmana on vain se, että pelit nuorten maajoukkueessa Lake Placidin turnauksessa eivät menneet hyvin, eivätkä tämän kauden pari liigapeliä myöskään hirveästi ilahduta.

Samu Perhonen oli 93-syntyneiden ykkösvahti alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa. Teknisesti hän on melko hyvä, mutta maajoukkuepaita päällä tulosta ei oikein ole syntynyt. Ei alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa, eikä kesän lopulla pelatussa Tšekin turnauksessa. Tämä kausi on kuitenkin sujunut pettymykseksi osoittautunutta viime kautta paremmin, mutta minulla ei riitä usko Perhosen kykyihin kannatella Suomea ratkaisupeleissä.

Joonas Korpisalo oli viime kaudella alle 18-vuotiaden maajoukkueen ykkösvahti, mutta itse MM-kisat menivät penkin alle. Tällä kaudella kokemusta on tullut Kiekko-Vantaan riveistä, mutta kaikilla tavoin vain ihan ok maalivahti ei herätä minussa ainakaan vielä isoa luottamusta.

Janne Juvonen pelasi viime vuonna jopa SM-liigan finaaleissa ja pelasikin ihan hyvin. Tällä kaudella pelejä on tullut lähinnä Mestiksen puolella. Juvonen voi hyvinkin olla vuoden kuluttua Suomen ykkösvahti, mutta hän ei vielä ole välttämättä valmis ykkösvahdiksi. Tosin kesällä Lake Placidin turnaus meni Juvosen osalta ihan hyvin.

Harri Rindell julkaisi maanantaina uusimman alle 20-vuotiaiden maajoukkueen, joka pelaa turnauksen Ruotsissa. Joukkueesta ei löydy suuria yllätyksiä ja eteenpäin mennään selvästi "parhaat pelaa"-teemalla. Teuvo Teräväinen, Saku Salminen ja Matti Lamberg puuttuvat loukkaantumisten takia joukkueesta, mutta heidän paikalleen on korvaajiksi valittu Ville Järveläinen, Thomas Nykopp ja Nico Nyberg. Muuten hyökkäys onkin varmaan tuossa. Puolustajien kohdalla on vielä kysymysmerkkejä ja kokoonpano voi vielä elää paljon. Olli Määttä ja kenties Mikko Vainonen tulevat mukana Pohjois-Amerikasta ja viimeisistä kisapaikoista tulee varmasti kova taistelu Esa Lindellin, Patrik Parkkosen, Juuso Vainion, Henri Auvisen, Niklas Tikkisen, Joonas Valkosen, Juuso Riikolan ja Mikko Lehtosen kesken.

Ja lisäksi tietenkin Ullberg ja Korpisalo saisivat antaa hyviä näyttöjä nuorten kisoja silmällä pitäen. Muuten muut maalivahdit menevät ohi.

Tässä vielä tilastot SM-liigasta niiden suomalaispelaajien osalta, jotka ikänsä puolesta mahtuvat kisajoukkueeseen (tilanne ennen tiistain 30.10. kierrosta):

Hyökkääjät
Aleksander Barkov - Tappara - 17 9+9=18
Henrik Haapala - Tappara - 15 3+10=13
Joel Armia - Ässät - 17 8+4=12
Artturi Lehkonen - KalPa - 16 6+6=12
Miro Aaltonen - Blues - 18 8+1=9
Juuso Ikonen - Blues - 18 4+5=9
Markus Granlund - HIFK - 16 3+6=9
Teuvo Teräväinen - Jokerit - 13 2+4=6
Miikka Salomäki - Kärpät - 16 1+4=5
Matti Lamberg - Jokerit - 8 2+2=4
Robert Leino - HPK - 13 1+2=3
Rasmus Kulmala - TPS - 16 1+2=3
Saku Salminen - Jokerit - 12 1+1=2
Joonas Huovinen - Kärpät - 8 1+0=1
Thomas Nykopp - HIFK - 3 0+1=1
Joonas Harjama - KalPa - 5 0+1=1
Tomi Wilenius - Ilves - 5 0+1=1
Ei tehopisteitä:
Toni Kallela - KalPa (9 ottelua)
Markus Hännikäinen - Jokerit (5 ottelua)
Joni Seinelä - TPS (4 ottelua)
Aleksi Mustonen - Jokerit (3 ottelua)
Teemu Henritius - Jokerit (2 ottelua)
Topi Nättinen - JYP (1 ottelu)
Nico Friman - HIFK (1 ottelu)

Puolustajat
Ville Pokka - Kärpät - 12 2+3=5
Rasmus Ristolainen - TPS - 15 0+5=5
Niklas Tikkinen - Blues - 7 0+3=3
Juuso Riikola - KalPa - 9 0+3=3
Juuso Vainio - HPK - 9 1+1=2
Petteri Lindbohm - Jokerit - 14 0+2=2
Henri Auvinen - JYP - 6 0+1=1
Ei tehopisteitä:
Esa Lindell - Jokerit (14 ottelua)
Mikko Lehtonen - TPS (7 ottelua)
Patrik Parkkonen - Ässät (6 ottelua)
Jarno Paven - TPS (3 ottelua)
Aleksi Orenius - Ilves (2 ottelua)
Niko Karhu - TPS (1 ottelu)
Niklas Friman - TPS (1 ottelu)

Maalivahdit
Janne Juvonen - Pelicans - 1 4,00 86,67%
Richard Ullberg - SaiPa - 3 3,68 86,59%

New York Islanders muuttaa

No niin, nyt se on varmaa.

New York Islanders jättää Nassau Countyn ja siirtyy joitain kilometrejä lännemmäksi. Uusi osoite on Brooklyn ja Barclays Center, jonne Islandersin muuttaa vuonna 2015. Siihen asti New York Islanders notkuu vanhassa parakissaan, mikä ei todellakaan ole NHL-tasoa.

Barclays Centeriin mahtuu melko vähän katsojia verrattuna muihin halleihin (vain 14.500), mutta toisaalta Islanders ei ole ollut mikään yleisömagneetti pitkään aikaan. Siihen helposti vaikuttaa vanha bunkkeri suoraan 70-luvulta, missä ei ole aitioita ja jonne harva NHL-pelaaja haluaa. Kun puhutaan harjoitteluolosuhteista, retro ei ole muotia.

Brooklynissä on uusi halli, alueella sijaitsee enemmän ihmisiä ja halli on erittäin hyvien kulkuyhteyksien varrella. Voisiko olla mahdollista, varsinkin jos nuori ja lupaava joukkueen runko kehittyy vielä nykyisestä, että New York Islandersilla olisi tulevaisuudessa mahdollisesti edes vähäsen vetovoimaa markkinoilla? Tulevaisuudessa ei siis välttämättä tarvitsekaan enää jännittää, että suostuvatko Evgeni Nabokov ja Lubomir Visnovsky pelaamaan Isles-paidassa vai ei.

Niin ja koska Brooklyn sijaitsee Long Islandilla, ei joukkueen edes tarvitse vaihtaa nimeään. NHL:ssä pelaa jatkossakin joukkue nimeltä New York Islanders.

Tässä Islandersin kotisivujen uutinen: http://islanders.nhl.com/club/news.htm?id=644111&navid=DL|NYI|home
Tästä puolestaan saa tietoa Barclays Centeristä: http://en.wikipedia.org/wiki/Barclays_Center

Kuukauden juniori: Niklas Tikkinen

Viime viikolla Porissa vieraili Blues. Vierasjoukkueen nimilistasta löytyi yksi nimi ylitse muiden. Niinpä kuukauden juniori on...

Niklas Tikkinen
181 cm / 80 kg
Syntynyt 1.6.1994 Espoossa
Kasvattajaseura: Jäähonka

Olin viime tammikuussa katsomassa alle 18-vuotiaiden maajoukkueturnausta täällä Porissa. Suomen puolustuksessa oli pelaaja, jonka nimeä ei löytynyt kokoonpanosta. Tuo pelaaja kuitenkin pelasi ylivoimalla loistavasti ja samalla kiinnitti kykyjenetsijöiden huomion. Niklas Tikkinen pääsikin lopulta alle 18-vuotiaiden MM-kisoihin ja sai NHL-varauksen viidennellä kierroksella.

Tikkinen aloitti uransa hyökkääjänä ja sen kyllä huomaa hyvin. Omassa päässä puolustaja on vieläkin ongelmissa. Sijoittuminen on usein heikkoa, eikä Tikkinen näytä oikein tietävän puolustaako hän miestä vai yrittääkö peittää syöttölinjoja. Maalin edustalla hän voisi myös olla fyysisempi ja tällä hetkellä hän näytti pelaavan fyysisesti vain silloin, kuin oli aivan pakko. Muutoin puolustaja näytti kaihtavan fyysistä peliä.

Mutta NHL-varausta ei saa, ellei pelaajalla ole jotain erityisominaisuutta. Tikkisen hyökkääjätausta näkyy nimittäin myös vahvuuksissa. Puolustajaksi Tikkisen mailankäsittely on todella vahvaa ja muutenkin pelaaminen kiekon kanssa on erinomaista. Hän kykenee pitämään kiekkoa varmasti, pelaa kiekon kanssa rohkeasti myös ahdistettuna ja tukee hyökkäyksiä erinomaisesti. Voittolaukauskilpailussa (vai mikä se nykyään onkaan) Tikkinen ei kuitenkaan onnistunut harhauttamaan maalivahti Atte Tolvasta.

Ennen kaikkea puolustajan syötöt ovat erittäin hyviä. Ottelun aikana vastustajan lapaan menneet syötöt kykeni laskemaan yhden käden sormilla. Vaikka tilaa oli vähän, Tikkinen kykeni antamaan peliä edistävän syötön jäätä pitkin suoraan oman pelaajan lapaan. Lisäksi hän antoi syötön läpiajoon päässeelle Blues-hyökkääjälle (taisi olla Joona Puhakka), mutta ikävä kyllä maalia ei tilanteesta syntynyt. Tällaisilla ominaisuuksilla puolustaja on elementissään ylivoimapelissä, ja se tuntui jotenkin luonnolliselta, että ottelussa tullut syöttöpiste syntyi juuri ylivoimalla.

Tikkisen luistelu näyttää teknisesti hyvältä ja hän liikkuu hyvin taaksepäin ja sivuttain. Mutta kun katsoin suoraa luistelua, Tikkinen tuntui olevan hieman hidas. Jalkoihin olisi syytä tulla lisää voimaa ennen miesten pelejä. Myös laukaukseen olisi hyvä tulla lisää voimaa. Nyt laukaus on kyllä tarkka ja sitä myötä myös vaarallinen, mutta lisävoima ei olisi pahitteeksi.

Fyysisesti Tikkinen näytti jo melko hyvältä. Puolustaja on vielä hivenen kapea, mutta massaa hänellä on silti ikäisekseen jo melko hyvin. Puolustaja tuskin enää kasvaa pitutta, joten hän on jatkossakin vähän pienehkö puolustajaksi. Kokoa ei ole missään nimessä liian vähän, mutta sitä voisi siitä huolimatta olla enemmänkin.

Vahvuudet:
Kiekolliset taidot, erityisesti syötöt.
Pelirohkeus.

Heikkoudet:
Kokoa saisi olla hivenen enemmän.
Oman pään peli on edelleen ongelma.

Yhteenveto: Tikkinen on kiekollisesti aivan kärkeä puolustajista, jotka ovat tällä kaudella nuorten SM-liigaa pelanneet. Vahvuudet ovat niin selkeitä, että niillä on mahdollisuus päästä kaiken osuessa nappiin jopa NHL:ään. Suomen 94-ikäluokan puolustus on niin kova, että Tikkinen ei ole tuon ikäluokan lupaavin puolustaja, mutta monessa ikäluokassa hän olisi ykkösparin puolustaja. Tehojen valossa puolustaja pärjäsi hyvin jo nyt liigassa, mutta puolustuspeli aiheuttaa kyllä omat haasteensa.

Tikkinenhän taistelee tällä hetkellä viimeisistä paikoista nuorten MM-kisoihin. Porissa olikin kiinnostavaa katsella Patrik Parkkosen ja Tikkisen pelaamista. Mielestäni Tikkinen on kaksikosta kiekollisesti parempi ja varmasti potentiaalisempi, mutta kokonaisvaltaisesti Parkkonen on tällä hetkellä parempi. Siksi oma valintani nuorten MM-kisoihin tästä kaksikosta olisi Parkkonen.

Liian hyvä nuorten SM-liigaan

Sport pelasi viime viikon keskiviikkona Porissa Ässiä vastaan. Vaasalaisten riveissä pelasi nuorten SM-liigan pistepörssin kärkinimi, joten ajattelin kiinnittää huomiotani hänen tekemisiinsä jäällä. Pelaajaa ei tosin ollut kovin vaikea huomata, sillä Michal Kristof teki kyllä itse itsensä näkyväksi.

Ensimmäinen erä näytti tosin vielä hieman lämmittelyltä. Tuossa erässä Slovakiassa syntynyt Kristof lähinnä osoitti, että osaa luistella melko hyvin, eikä hän ole omassa päässäkään pulassa. Noin paljon pisteitä takovaksi pelaajaksi hän pelasi usein hyvin alhaalla, mitä ei ihan jokaisen pelaajan kohdalla tapahdu. Esimerkiksi viime kaudella Borna Rendulicia ei juuri kiinnostanut oman pään pelaaminen.

Lopuissa erissä Kristof sitten näyttikin miksi hän on pistepörssin kärjessä. Kiekko pysyi lavassa tilanteessa kuin tilanteessa, kädet kävivät, syötöt olivat tarkkoja, laukaus hyvä ja vauhtikin riitti. Tuollaisilla ominaisuuksilla dominoidaan nuorten SM-liigassa mielin määrin ja Ässien puolustus näytti lähinnä pujottelukepeiltä. Mikäli esitykset ovat olleet tuota tasoa myös aiemmin, Michal Kristof pelaa väärässä sarjassa.

Slovakki voisi olla isompi, mutta Mestiksessä vähän pienemmätkin pelaajat pärjäävät melko hyvin (lisätietoa voi kysyä vaikka parin vuotta sitten Mestikseen nouseelta Jesper Piitulaiselta). Siihen sarjaan Kristof kuuluisi. Nuorten SM-liigassa syntyi jo viime kaudella 37 pistettä ja nyt tuolla sarjalla ei ole Kristofille enää mitään annettavaa. Pelikäsitystä ei enää testata, kun hän on teknisesti niin ylivoimainen, eivätkä muutkaan ominaisuudet enää kehity tuollaisella dominoinnilla. Peli muuttuu ennen pitkää helposti pieneksi näpertelyksi.

Siksi slovakki kaipaisi jo peliaikaa Mestiksen puolelta, sillä uskoisin Kristofin olevan aivan valmis hyppäämään miesten peleihin. Ja jos pelaaja Sportille ei kelpaa, luulisi muita Mestiksen seuroja ja Slovakian pääsarjan joukkueita kiinnostavan. Pelaajan itsensä kannalta pelaaminen kovempitasoisessa sarjassa kuin nuorten SM-liigassa olisi enemmän kuin tervetullutta.

Kristof saattaa hyvin pelata nuorten MM-kisoissa. Jos hän sinne pääsee ja Sport ei ole häntä peluuttanut Mestiksessä, hyökkääjä voi pelata ensi syksynä jossain ihan muualla kuin Pohjanmaalla.

Turussa mennään eteenpäin... katsomossa

Kentällähän TPS on ollut suorastaan luokaton. Pekka Virran joukkueen pelikirjasta on tämän kauden aikana puuttunut sivut, joissa käsitellään järkeviä ratkaisuja kentällä. Joukkue säntäilee vähän mihin sattuu ja Virran perinteinen pyrkimys kiekollisuuteen ei näy ainakaan kentällä.

Tässä vaiheessa kautta TPS:llä ei ole yhtään kolmeen pisteen voittoa, kun kaikilla muilla on niitä vähintään kaksi kappaletta. Ja ainakaan Ässiä vastaan pelatuista otteluista TPS ei olisi voittoa ansainnut. 

Onneksi jotain positiivista on Turusta kuulunut. Olen Turussa käynyt pariin otteeseen ja näitä kaikkia visiittejä on yhdistänyt yksi asia. Halli on ollut todella hiljainen. Mitään ääntä ei ole kuulunut mistään paitsi juuri ennen ottelun alkua, kun joukkue on tulossa kentälle, tai kun on tehty maali. Eipä tuota voinut tunnelmaksi sanoa.

Täksi kaudeksi Turussa on kuitenkin tehty hieno päätös. B4-katsomosta päätettiin viedä istuimet muualle ja muuttaa osa päädystä seisomakatsomoksi. Seisomakatsomon tarkoituksena kun oli saada matseihin parempaa kannustusta ja porkkanaksi seisomakatsomoon tarjottiin halvempia kausikortteja. No, olihan tuossa koko ajan pieni pelko siitä, että mennäänkö sinne vain halvan lipun perässä.

Lauantain perusteella meininki on kuitenkin ihan eri planeetalta kuin pari vuotta sitten. Seisomakatsomosta (ja sen vierestä) kuului huutoja ja lauluja, kädet nousivat pystyyn ja liput liehuivat. Siellä toki voisi olla vielä paljon enemmän porukkaa (katsomoon mahtuisi varmaan tuplamäärä ihmisiä viime lauantaihin verrattuna) ja materiaali voisi olla vielä monipuolisempaa, mutta eteenpäin on tosiaan menty. Nyt Turkuhallissa on jopa tunnelmaa.

Ei tuo vielä Eteläpäätyä tai Raumam Boikia vastaa, ei lähellekään. Mutta jo nykyinen on suuri askel eteenpäin ja tämä lienee vasta alkua. Kauden lopulla toiminta on varmasti vielä pari askelta parempaa.

Ainakin VMP Group haluaa, että asiat menevät eteenpäin. Yritys luovutti nimittäin oman mainosaikansa kannattajille ja antoivat päälle vielä megafoninkin. Hienoa, että jokin taho haluaa viedä kannatuskulttuuria Suomessa eteenpäin, eikä kaikki keskity paloturvallisuusmääräysten tiukentamiseen.

Tässä tulee kuitenkin mieleeni vielä yksi kysymys. Milläköhän nimellä tuota seisomakatsomon porukkaa pitäisi jatkossa kutsua?