Teemu Hartikainen siirtyi täksi kaudeksi KalPasta Pohjois-Amerikkaan. Odotuksissa oli, että ensimmäinen kausi sujuisi farmissa. Tie veikin farmiin, mutta Hartikainen paransi koko ajan. Nyt sitten Edmonton Oilersin kärsiessä loukkaantumisista nuori suomalainen pääsi pelaamaan NHL:ssä. Tämä tekee Hartikaisesta vasta toisen NHL-debyytin tehneen suomalaisen tällä kaudella ja ensimmäisen 1990-luvulla syntyneen suomalaisen NHL:ssä. Siksi heräsin yöllä katsomaan Oilersin peliä ja Hartikaisen debyyttiä.
Suomessa Hartikainen tunnettiin röyhkeästä pelitavastaan, josta tuli lempinimi Härski. Oilersin ryhmä ei ole erityisen fyysinen, joten tällä osastolla Hartikainen oli vakuuttava verrattuna muuhun joukkueeseen. Nuori hyökkääjä antoi heti ensimmäisessä erässä pari kovaa taklausta, jolla ilmoitti hänen tulleen NHL:ään. Hän meni usein myös suoraviivaisesti eteenpäin käyttäen hyödykseen omaa fysiikkaansa. Hartikainen oli usein maskimiehenä ja häneltä nähtiin pari röyhkeää nousua maalille. Kerran maalikaan ei ollut kovin kaukana. Tuollainen röyhkeys kuulostaa aivan tutulta Hartikaiselta. Kerran taas hän kuljetti kiekon jo lähelle maalia, mutta päätti syystä tai toisesta syöttää laukaisun sijaan.
Ilahduttavaa oli myös nähdä se, että Hartikainen antoi paljon hyviä syöttöjä. Avauserässä kiekko vielä näytti hieman polttavan lavassa, mutta ottelun edetessä syöttötyöskentely parani. Syötöt menivät useimmiten oikeaan osoitteeseen. Edes se ei tuntunut haittaavan, että tilaa ja aikaa ei usein ollut kovin paljoa. Ilahduttavaa oli myös huomata Hartikaisen luistelun riittävän NHL:ään. Ei hän mikään erityisen nopea luistelija ole, mutta luistelu ei ole myöskään mikään este NHL-uralle.
Hartikainen sai heti ensimmäisessä ottelussa mukavasti vastuuta. Peliaikaa kertyi 15 minuuttia ja 19 sekuntia. Vaikka pelipaikka tasakentällisin olikin neljännessä ketjussa, niin nuori hyökkääjä pääsi kuitenkin pelaamaan ylivoimaa ja oli kentällä ottelun lopulla Oilersin pelatessa ilman maalivahtia. Ylivoimajan ansiosta Hartikainen oli mukana Edmonton Oilersin ottelun ainoassa maalissa. Ylivoimalla Oilers sai pidettyä kiekkoa melko pitkään Phoenix Coyotesin alueella ja Hartikainen piti kiekkoa paljon. Lopulta hän syötti kulmasta Linus Omarkille ja samalla Hartikainen siirtyi vastustajan maalin kulmalle. Omark taas syötti Magnus Pääjärvelle, jonka laukaus meni ohi Ilya Bryzgalovin. Hartikainen oli maalin edustalla yrittämässä ohjausta, mutta ei osunut kiekkoon. Joka tapauksessa Hartikaiselle merkattiin maaliin kakkossyöttö ja näin hän sai debyytissään heti ensimmäisen pisteen NHL:ssä.
On Hartikaisen pelissä vielä luonnollisesti kehitettävääkin. Yleisesti ajateltuna kaikkea voi vielä kehittää. Mutta erityisesti puolustuspelaaminen ja karvaaminen tuntuivat vielä turhan heikolta. Hartikainen kyllä tuli tunnollisesti puolustamaan omaan päähän, mutta nuorukainen tuntui olevan omassa päässä vielä hieman hukassa, eikä hän saanut puolustusalueella kovinkaan montaa kiekonriistoa tai syötönkatkoa.
Esitys oli mielestäni hyvin pirteä ja samaa mieltä tuntui olevan TV-lähetyksen kommentaattorit. Tuollaista fyysistä ja suoraviivaista kaveria Oilers tarvitseekin, eikä ensiesiintyminen ainakaan Hartikaisen osakkeita laskenut. Loukkaantumisten jatkuessa en näkisi mitään syytä sille, että Hartikainen ei jatkaisi ylhäällä. Tällaisilla esityksillä jopa vakiopaikka ensi kauden joukkueessa on täysin mahdollinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti