Suomen maajoukkue sai pari päivää sitten mieluisia uutisia NHL:stä, kun viisi NHL-pelaajaa tulee jo ensi viikon Euro Hockey Tourille. Mukaan saapuvat Jesse Joensuu, Mikko Koivu, Sami Lepistö, Tuomo Ruutu ja Anssi Salmela. He tulevat olemaan suuressa osassa Suomen tavoitellessa mitaleita Slovakian MM-kisoista.
Jesse Joensuun valinta miellyttää porilaista jääkiekonystävää. Parin farmissa vietetyn kauden jälkeen tällä kaudella hyökkääjä pääsi pelaamaan suurimman osan kaudesta NHL:ssä. Rooli oli pieni, mutta paikka kolmannessa ja neljännessä ketjussa vakiintui. Loppukaudesta Joensuu alkoi jopa näyttää NHL-pelaajalta. Liike on Suomen vuosista parantunut ja Joensuu on iso kaveri jopa NHL:ään. Fysiikka tulee riittämään kansainvälisissä peleissä helposti. Kysymys onkin siinä, että miten yksinkertainen peruspeli muuttuu ison kaukalon peliin, jossa Pohjois-Amerikasta tulevalta kaverilta odotetaan tehoja.
Anssi Salmela tulee olemaan tärkeässä osa ylivoimaa. Sami Vatasen ja Petteri Nummelinin jäätyä pois ylivoima huutaa vastuunkantajia. Euroopassa pelaavista Janne Niskala on hyvänä päivänä MM-tason ylivoimapuolustaja, mutta taso heittelee aivan liikaa. Siksi NHL:ssä nopeaan peliin tottuneelle kiekolliselle puolustajalle tulee olemaan käyttöä Leijonien ylivoimassa. Se, että kuinka pitkälle Salmelan kyvyt riittävät, on ihan toinen tarina. Salmela kun ei ole kuitenkaan aivan optimaalinen ratkaisu ylivoimaan.
Tuomo Ruudusta saadaan hyvä ykkösketjun laituri. Maajoukkueessa Ruutu on lähes aina onnistunut erinomaisesti. Nyt takana on ehjiä kausia ja kisoissa mukana on tutkapari Mikko Koivu. Ruutu on tehnyt tällä kaudella oman piste-ennätyksensä NHL:ssä (57 pistettä). Kun päälle Ruutu on voimakas ja monikäyttöinen pelaaja, niin odotuksissa on kovia taklauksia ja paljon pisteitä. Hän tulee olemaan niitä pelaajia, jotka Jukka Jalonen laittaa jäälle pelin loppuhetkillä, jos Suomi puolustaa yhden maalin johtoaan tai tarvitsee yhden lisämaalin.
Sami Lepistö on todella tärkeä palanen puolustukseen. Lepistö on jäänyt Suomessa vähän pienelle huomiolle, mutta hän on kehittynyt koko ajan Pohjois-Amerikassa. Viime vuonna hän nappasi paikan Phoenix Coyotesin miehistössä ja pääsi sen ansiosta olympialaisiin, jossa hän onnistui odotuksiin nähden todella hyvin. Tällä kaudella Lepistö on pelannut NHL:ssä vaikean alun jälkeen viime kautta paremmin. Hänestä on tullut siellä hyvä kahden suunnan puolustaja, joka pelaa melko varmasti omassa päässä, mutta samalla kykenee myös hyvään kiekolliseen peliin. Tällainen puolustaja tulee olemaan Suomen maajoukkueelle lottopotti. Meillä kun on useimmiten joko melko hyviä kiekollisia puolustajia, melko hyviä oman pään puolustajia tai puolustajia, joiden kokonaistaso ei ihan riitä MM-tasolle. Lepistö on hyvä kaikkialla, jonka takia hän lienee MM-kisoissa Suomen ylivoimaisesti tärkein puolustaja.
Mikko Koivun tulo joukkueeseen on kuitenkin se tärkein asia. Viimeisissä kisoissa ykkössentteri ei ole ollut tarpeeksi hyvä. Niko Kapanen on hyvä, muttei tiukassa paikassa ole ykkössentteri. Jarkko Immonen taas joutui viime vuonna liian isoihin saappaisiin, vaikka on MM-tason keskushyökkääjä. Nyt Euroopassa pelaavat sentterit eivät joudu liian suuriin saappaisiin, kun ykkössentterin virkaa hoitaa pelaaja, jonka taso kyseiselle tontille riittää. Koivu on ollut viime kaudet hieman alle pisteen per ottelu tahdissa NHL:ssä. Huikea saavutus, sillä hänen ketjukaverinsa eivät ole olleet Koivun tasoa. Samalla Koivu hoitaa puolustusvelvollisuutensa todella hyvin. Koivu on tällä hetkellä NHL:n kahden suunnan senttereiden kärkitasoa ja MM-kisoissa Koivun taso tulee näkymään vieläkin selkeämmin.
Tähän kun vielä saisi Jussi Jokisen Koivun ja Ruudun kanssa ykkösketjuun sekä ykkösvahdin NHL:stä (Kari Lehtonen? Niklas Bäckström?), niin Suomen joukkue alkaisi näyttämään jo melko iskukykyiseltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti