Kuukauden juniori: Toni Kallela

Nuorten SM-liigan puolivälierissä Ässien vastustajaksi tuli KalPa. KalPasta puolestaan löytyi tämän kauden nuorten SM-liigan pistepörssin voittaja. Tämän kauden viimeinen kuukauden juniori oli siksi mielestäni varsin helppo valita.

Toni Kallela
176 cm / 75 kg
Syntynyt 10.1.1993 Oulaisissa
Kasvattajaseura: Cowboys

Hyökkääjä Toni Kallela on kulkenut jo monen seuran kautta. Nuorena hän pelasi Cowboysissa, mutta tuon ajan jälkeen Kallela on edustanut Raahe-Kiekkoa, Laser HT:tä, Kärppiä ja nyt liki neljä vuotta KalPaa. Nuorempana hyökkääjä on pelannut Pohjola-leirillä, mutta sen jälkeen maajoukkuedustukset vähenivät. Viime kaudella Kallela kuitenkin murtautui KalPan A-junioreiden kokoonpanoon ja samalla esiintyi melko väkevästi alle 18-vuotiaiden maajoukkueen mukana. NHL-varaukseen näytöt eivät kuitenkaan riittäneet. Tämä kausi on mennyt vielä edellistäkin paremmin, sillä nyt takataskusta löytyy nuorten SM-liigan pistepörssin voitto, sekä todella kovia tehoja U20-maajoukkueen kanssa.

Näin Kallelan tällä kaudella kolme kertaa ja yksi ominaisuus erottui ylitse muiden. Hyökkääjän luistelu on erinomaista ja se onkin ollut tämän kauden KalPan A-junioreiden hyökkäyksen yksi suurimpia aseita. Kallelalla jo ensimmäiset potkut ovat hyviä, eikä luistelun hyvyys rajoitu pelkästään näppäryyteen, sillä myös nopeus on huikaisevaa. KalPa-hyökkääjä pääseekin usein vastustajien ohi pelkällä nopeudellaan ja uskoisin, että luistelu olisi erinomaista myös liigatasolla.

Kallela sopii KalPan tyyliin olemalla varsin taitava pelaaja. Hänen mailankäsittely on hyvällä tasolla, samaten laukaus on melko hyvä. Kallelalla näyttäisi olevan myös jonkinlaista maalivainua. Pelaajan syöttötyöskentely näyttää myös varmalta, samaten syötön vastaanotto. Toni Kallelan, Niko Kallelan ja Henri Ikosen syöttöpeli näytti toimivan koko ajan erinomaisesti, varmasti ja tarkasti ja tästä suurin ansio kyllä kuuluu Tonille.

Kuva: © Julia Heino

Hyökkääjä uskaltaa pitää kiekkoa, eikä pelästy, vaikka hän joutuisi pelaamaan pienessä tilassa. Hän ei myöskään tyydy pyörimään pelin ulkopuolella pienestä koostaan huolimatta, vaan uskaltaa mennä pieniin rakoihin ja hakeutua maalinedustalle tarpeen niin vaatiessa. Lisäksi pelikäsitys näyttäisi olevan hyvällä tasolla, sillä Kallela ei anna syöttöjä pelkästään eteen tai suoraan sivulle, eikä pidä kiekkoa tyhmästi itsellään liian kauaa. Hyökkääjän syötöt ovatkin pääosin peliä edistäviä ja hän hakee hienosti muita kenttäpelaajia.

Mutta kyllä niitä heikkouksiakin löytyy. Oman pään pelaaminen ei tosiaankaan ole Kallelan parhaita puolia, enkä nähnyt Kallelalta kovin montaa hyvää puolustuksellista suoritusta. Karvaaminen omassa päässä ei näytä kuuluvan hyökkääjän tapoihin, eikä sijoittuminenkaan näytä olevan erityinen vahvuus. Usein Kallela antoikin muiden hoitaa puolustukselliset velvoitteet ja jäi itse kärkkymään omalle siniviivalle tai keskialueelle odottaen syöttöä lapaan.

Lisäksi koko tulee olemaan ongelma, mitä pidemmälle urallaan Kallela etenee. SM-liigassa koon puute ei välttämättä vaivaa, mutta fysiikkan tulee parantua ja massaa tarvitsee tulla vielä enemmän, mikäli Kallela haluaa taistella tasaväkisesti miehiä vastaan. Koon ja massan puute ovat aina vain suurempia esteitä, mitä korkeammalle tasolle mennään.

Vahvuudet:
Kiekolliset taidot
Luistelu

Heikkoudet:
Koko
Oman pään pelaaminen

Kallela on pelaajana sinällään vaikea arvioitava. Luistelu ja taidot riittävät kyllä kirkkaasti liigatasolle, mutta heikkoudet ovat myös selviä. Heikkouksia silmäilemällä kyllä ymmärtää täysin, miksi NHL-joukkueet eivät hyökkääjää ole varanneet. Kallela nimittäin tarvitsee hyökkäävän roolin, sillä puolustavassa roolissa hänestä ei ole mitään hyötyä. Se yleensä tarkoittaa paikkaa kahdessa ensimmäisessä ketjussa ja sellaisen aseman saavuttaminen muualla kuin SM-liigassa tuntuu epätodennäköiseltä. KalPassa alemmatkin ketjut toki pelaavat melko hyökkäävästi, joten siksi ensi kaudella Kallela voi löytää jonkinlaisen roolin liigajoukkueesta. Mutta siitä huolimatta voi hyvin kestää pari vuotta, ennen kuin hän saa oikeasti pisteitä tehdyksi. Pidänkin sitä näiden otteluiden perusteella todennäköisenä, että ensi kausi sujuu vähän kuin Miro Aaltosen tämä kausi (nuorten SM-liigassa 27 pistettä 14 ottelussa, SM-liigassa kaksi pistettä 23 otteluun). Liigatasolle nousu kuitenkin edellyttää vielä paljon töitä.