Päivämäärä 1.7 on maaginen NHL-joukkueille. Toisin kuin Euroopassa, jossa "muka" ei neuvotella kesken sopimuskauden, NHL:ssä homma hoidetaan vasta oikeasti sopimusten päätyttyä. Ja sopimuksethan päättyvät päivän vaihtuessa kesäkuun puolelta heinäkuulle ja sitten on helvetti irti. Jokainen NHL-seura yrittää saada kasaan paremman joukkueen kuin aiemmalla kaudella ja huima määrä NHL-pelaajia saa tarjouksia sieltä sun täältä ja pelaajaliikenne kulkee sinne sun tänne liikennesäännöistä välittämättä.
Siis oikeesti, käytännössä 24 tunnin sisään muun muassa Dwayne Roloson on siirtynyt Edmontonista New York Islandersiin, Mike Knuble Philadelphiasta Washingtoniin, Jaroslav Spacek Buffalosta Montrealiin, Nikolai Khabibulin Chicagosta Edmontoniin, Hal Gill Pittsburghista Montrealiin, Mike Cammaleri Calgarystä Montrealiin, Mike Komisarek Montralista Torontoon, Marian Gaborik Minnesotasta NY Rangersiin, John Madden New Jerseystä Chicagoon, Brian Gionta New Jerseystä Montrealiin, Martin Havlat Chicagosta Minnesotaan... Lista jatkuu ja jatkuu ja vielä odotamme monien nimien julkaisua. Seuraavan viikon aikana tapahtuu vielä ja paljon.
Chicago Blackhawks hankki myös Marian Hossan. Tämä nostaa Chicagon selvästi yhdeksi lännen ennakkosuosikeista, sillä Chicago oli jo viime kaudella pitkällä. Nyt vielä mukana on Hossa, joka on pelannut kahtena viime vuonna Stanley Cup-finaalissa. Mutta eiköhän vanhat merkit pidä paikkaansa, ja itäisen konferenssin joukkue voittaa himotun kannun. Hossalla on jokin karma ja finaalissa hänen joukkueensa kuitenkin häviää.
Saku Koivun ja Montreal Canadiensin yhteinen taival saa myöskin päätöksensä. Pitkään Montreal Canadiensin kapteenina toiminut suomikiekon ikoni lähtee joukkueesta, sillä Canadiensillä ei ole enää halua jatkaa Sakun sopimusta. Tämä siis tarkoittaa sitä, että Koivu joutuu etsimään itselleen uransa kolmannen seuran! Joka tapauksessa siirto voi olla Koivulle jopa helpotus, sillä median ja fanien paineet lieventyvät ja Saku voi keskittyä olympiatalvena siihen tärkeimpään, eli pelaamiseen.
Suomalaisia on myös vapaana vino nippu. Ilkka Pikkarainen päätyi jo HIFK:stä New Jersey Devilsiin, vaikka en kyllä jaksa uskoa että Pikkaraisella on paukkuja NHL-paikkaan. Ville Koistinen muuttaa myös Nashvillestä pois ja suuntaa Florida Panthersiin. Näin luvassa lienee enemmän vastuuta ja se on hyvä asia sekä pelaajalle, että Suomen maajoukkueelle. Mutta vielä on epäselvää, miten sellaisten nimien kuin Kari Lehtonen, Saku Koivu, Ville Peltonen, Tuomo Ruutu, Lauri Korpikoski, Ossi Väänänen, Ville Leino, Janne Pesonen, Antti Pihlström, Antero Niittymäki, Petteri Wirtanen ja Aki Seitsonen käy. Löytyykö uusi pelipaikka samasta joukkueesta kuin aiemmin, eri NHL-joukkueesta vai kutsuuko Eurooppa? Jää nähtäväksi.
Meanwhile in Finland...
Enpä muista kertaa, jolloin tulosruudun päivän pääuutinen on 17-vuotias suomalaislupaus. Mikael Granlundin tapaus on mennyt jo naurettavuuksiin asti. Kärpät ei halua luopua superlupauksestaan, vaikka "työsopimus" antaa oikein pari mailaa per vuosi. Yllättävää, että Granlund haluaa ennemmin jotain oikeaa korvausta pelaamisestaan. Suorastaan käsittämätöntä, että oman kylän poika ei pelaakaan ruokapalkalla. Nyt sitten homma tehdään pitkän kaavan kautta ja toivottavasti oikeasti nyt superlupauksen kehitys ei tästä kärsi.
Mielenkiintoinen juttu muuten, että Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno ei ollut tarjonnut kunnollista korvausta Granlundille. Siinä nuorten kisojen aikaan Junnon olisi pitänyt tarjota Mikaelille jo oikeaa sopimusta eikä luottaa johonkin C-junioreiden pahviin. Toisaalta tämä onkin Junnolle jo tuttua, sillä kaukaisella 90-luvulla muuan Olli Jokinen siirtyi KalPasta HIFK:n paitaan. Syynä oli se, että Junno tarjosi kuulemma surkeaa sopimusta. Luulisi Junnonkin oppineen, mutta ei sitten väkisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti