Kävin katsomassa U20 MM Premiere ottelut lauantaina Helsingin jäähallissa. Yllättäen, olin voitosta huolimatta kaikkein vähiten vakuuttunut Kanadan joukkueesta.
Toki Kanada on jälleen ennakkosuosikki turnaukseen lähdettäessä. Nimilistaa katsoessa se ei voi olla mitään muuta. Joukkueessa on nopeasti laskettuna yksitoista ensimmäisen kierroksen varausta, kaksi tulevaa ensimmäisen kierroksen varausta ja parin vuoden takainen, NHL:ssäkin menestynyt ykkösvaraus. Jos tällainen joukkue saa yhteispelinsä toimimaan, heidät on erittäin vaikea voittaa.
Kaikki on siis hyvin? Omasta mielestäni ei.
Kanadalaisilla on oma perinteinen pelityylinsä. Kiekko päätyyn ja perään. Liiku nopeasti kohti maalia. Lauo paljon. Taklaa jos paikka tulee. Pelaa fyysisesti ja taistele jään jokaisesta sentistä. Nuo yhdistettynä saadaan kasaan tavallinen kanadalainen joukkue, siis samanlainen, mikä nähtiin eilen Helsingissä.
Ongelmahan tulee siinä, että suurelta osin tuo on vain todella typerää. Kanadan joukkueella oli eilenkin kiekon kanssa vain yksi suunta: kohti vastustajan maalia. Tämä taas aiheutti sen, että kanadalaiset kerta toisensa jälkeen joutuivat yhdellä kahta vastaan, tai kahdella kolmea vastaan hyökkäyksiin, joista yksinkertaisesti ei voinut tulla maalipaikkoja. Lopputulos olikin sitten usein joko kiekonmenetys, epäonnistunut harhautusyritys tai rannelaukaus kohti maalia. Ja koska hyökkäysalue Euroopan kaukalossa on melko iso, maalivahdille nuo laukaukset siniviivalta ovat oletusarvoisesti helppoja.
Ja sitten on tuo perinteinen pitkä päätyyn ja perään, dump and chase. Hyvin ajoitettuna se on oikein hyvä taktiikka. Jos iso ja nopea pelaaja pääsee hyvällä vauhdilla hakemaan päätykiekon, se avaa usein tilanteita. Ikävä kyllä useimmiten se on ainoa ratkaisu ja kanadalaiset lähtivätkin hakemaan päätykiekkoa usein melko seisovilta jaloilta. Tällöin puolustajat kyllä useimmiten ehtivät hakemaan kiekon, ja ruotsalaiset syöttelivätkin kiekon useimmiten puolustuksestaan pois ilman merkittävää uhkaa.
Lisäksi Kanadan ongelmana oli aivan turha oman fyysisyytensä korostaminen. Ruotsi sai karmaisevan määrän ylivoimia sen vuoksi, että kanadalaiset tekivät täysin turhia taklauksia, huitoivat mailoillaan tai tarjosivat ruotsalaisten selkään poikittaista mailaa. Joukkueella on luonnollisesti vaikeuksia tottua eurooppalaisiin sääntöihin, mutta mielestäni suurin osa jäähyistä johtui täysin kanadalaisten omasta kurittomuudesta, ei syrjivästä tuomarilinjasta.
Kanadalla oli hyviä hetkiä, mutta ne hyvät asiat johtuivat lähinnä tiettyjen yksilöiden henkilökohtaisista ominaisuuksista ja peliälystä. Ryan Nugent-Hopkins, Mark Scheifele, Jonathan Huberdeau ja Dougie Hamilton olivat yksilöinä kentän parhaimmistoa, mutta nimenomaan joukkueena kanadalaiset eivät vakuuttaneet.
Kanada parantaa varmasti päästyään mukaan itse turnaukseen ja joukkuepeli paranee aivan yhtä varmasti turnauksen aikana, mutta hyvällä joukkuepelillä ja hyvillä yksilöillä varustettu joukkue kykenee varmasti haastamaan Kanadan. Juuri tuossa on Ruotsin, Suomen ja Yhdysvaltojen sauma.
Kenties nuorten maailmanmestaruus ei mene tänäkään vuonna Kanadaan, vaikka kuinka "hockey is a canadian game".
---
Vielä pitää mainita, että Jatkoaika.com tarjoaa ennakkopaketin nuorten MM-kisoihin. Joukossa on myös pieni osuus allekirjoittaneelta. Käykääpä lukaisemassa!
sunnuntai 23. joulukuuta 2012
maanantai 17. joulukuuta 2012
Juniorituotannon musta aukko (1985-1990-syntyneet)
.. Tai ainakin siltä se tietyllä tavalla on tuntunut.
Kun Suomen maajoukkuetta katsoo, suurin osa kärkiketjujen pelaajista on ollut pitkään yli 30-vuotiaita, tai ainakin lähentymässä sitä ikää. 84-syntyneihin asti Suomella näytti menevän ihan hyvin, mutta sen jälkeen suomalainen juniorituotanto kävi todella alhaalla.
Mutta kuinka alhaalla me oikein kävimmekään? Otin tehtäväkseni etsiä jokaisesta ikäluokasta NHL:ssä, AHL:ssä, KHL:ssä ja EHT:lla vaikuttaneita pelaajia. Joihinkin ikäluokkiin tuli yllättävän monta nimeä, mutta kuudesta ikäluokasta todellisia tähtiä löytyi yllättävän vähän.
1985
Hyökkääjät:
Juhamatti Aaltonen
Masi Marjamäki
Marko Anttila
Teemu Nurmi
Jesse Saarinen
Jussi Makkonen
Tapio Laakso
Puolustajat:
Juuso Hietanen
Ville Mäntymaa
Mikko Kuukka
Markus Nordlund
Otto Honkaheimo
Maalivahdit:
Iiro Tarkki
Eero Kilpeläinen
Vuoden 1985 ikäluokka ei mitään erityistä tarjonnut. Aaltonen ja Hietanen ovat pelanneet KHL:ssä ja MM-kisoissa ja he ovatkin olleet hyödyllisiä maajoukkueelle. Maalivahti Iiro Tarkki on EHT-tason pelaaja, samoin omissa pienissä nelosketjun rooleissaan Masi Marjamäki ja Marko Anttila. Loput ikäluokasta ovatkin sitten vain kohtalaisen hyviä SM-liigan pelaajia, eivätkä yhtään sen enempää.
1986
Hyökkääjät:
Lauri Korpikoski
Petteri Nokelainen
Lauri Tukonen
Tuomas Kiiskinen
Petteri Wirtanen
Antti Erkinjuntti
Jarno Koskiranta
Toni Kähkönen
Henri Heino
Jari Sailio
Miikka Tuomainen
Jerry Ahtola
Veli-Matti Savinainen
Puolustajat:
* Juho Jokinen
* Erkkä Leppänen
* Matti Koistinen
* Risto Korhonen
* Pelasivat nuorten MM-kisoissa. Liigatasolla 86-syntyneet puolustajat ovat kadonnut luonnonvara
Maalivahdit:
Karri Rämö
Tämän ikäluokan hyökkäys ei näytä yhtään hassummalta. Erityisesti, kun joukossa on kolme ensimmäisen kierroksen varausta. Harmi vain, että heistä Korpikoski on ainoa NHL-tason kakkos-kolmosketjun pelaaja. Nokelainen jämähti jarruketjujen mieheksi ja Tukonen joutui pitkän farmireissun jälkeen loukkaantumiskierteeseen.
Kiiskinen pelasi jo kotikisoissa ja hänen hyökkäyspään taitonsa riittävät MM-kisoihin. Pidän myös Wirtasta ainakin EHT-tason puolustavana hyökkääjänä. Karri Rämö puolestaan on ollut pitkään KHL:n parhaita maalivahteja. Hyökkäyksessä on muutenkin ihan hyviä liigatason pelaajia, jotka rooleissaan voivat myös jatkossa päästä EHT:lle.
Mutta sen sijaan on huvittavaa ajatella, että tuolla puolustuksella on onnistuttu nappaamaan nuorten MM-kisoista pronssia. Ei ihme, että Raskilla oli kiire.
1987
Hyökkääjät:
Jori Lehterä
Leo Komarov
Jesse Joensuu
Oskar Osala
Perttu Lindgren
Mikko Lehtonen
Jonas Enlund
Teemu Ramstedt
Tommi Huhtala
Vili Sopanen
Miika Lahti
Puolustajat:
Teemu Laakso
Atte Ohtamaa
Timo Seppänen
Maalivahdit:
Tuukka Rask
Jussi Rynnäs
Jani Nieminen
Tämähän ei ole yhtään hullumman näköinen ikäluokka. Erityisesti hyökkäys on täynnä EHT:ltä tuttuja nimiä. Joukkoon mahtuu mukaan vielä neljä MM-kisoissakin pelannutta hyökkääjää. Jori Lehterä on KHL-tason tähtipelaaja ja maajoukkueessakin hyvä kakkos-kolmossentteri missä turnauksessa tahansa. Komarov ja Joensuu ovat osoittaneet olevansa erinomaisia alempien ketjujen miehiä ja Osalakin voi kyetä siihen kenties jo tänä vuonna.
Menestystä ei tämä ikäluokka kuitenkaan saanut, vaikka maalilla oli yksi Suomen parhaimpia maalivahteja, jota pidettiin jo tuolloin huippuluokan lupauksena. Ehkä syy löytyy puolustuksesta. Teemu Laakso on ryhmän paras, eikä hänkään ole päässyt sille tasolle, mitä häneltä saattoi aikanaan odottaa.
1988
Hyökkääjät:
Sakari Salminen
Juuso Puustinen
Harri Pesonen
Joonas Kemppainen
Juhani Jasu
Max Wärn
Puolustajat:
Ville Lajunen
Mikko Kousa
Joonas Lehtivuori
Harri Ilvonen
Joonas Jalvanti
Maalivahdit:
Riku Helenius
Mikko Koskinen
Niko Hovinen
Atte Engren
Mika Järvinen
Tämä ikäluokka otti alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa hopeaa! Siitäkin joukkueesta luonnollisesti puuttuivat vielä kansainväliselle tasolle nousseet Sakari Salminen ja Mikko Kousa, sekä luonnollisesti ulkomaille suunnanneet Harri Pesonen ja Ville Lajunen. Kisajoukkueen kenttäpelaajista on toisin sanoen ainoastaan Juuso Puustinen kyennyt nousemaan kansainväliselle.
Huomioitavaa ikäluokassa on laaja maalivahtikalusto. Riku Helenius oli ensimmäisen kierroksen MM-varaus uskomattomien alle 18-vuotiaiden MM-kisojen jäljiltä, eikä toisen kierroksen ensimmäisenä varattu Mikko Koskinenkaan kauas jäänyt. Sääli sinällään, että kukaan maalivahdeista ei ole vielä kyennyt murtautumaan NHL:ään ja ainoastaan Hovinen on oikeasti onnistunut maajoukkueessa. Muutoin maalivahdit ovat jääneet lähinnä erittäin hyviksi liigavahdeiksi.
1989
Hyökkääjät:
Niclas Lucenius
Antti Tyrväinen
Tomi Sallinen
Olavi Vauhkonen
Jaakko Rissanen
Janne Tavi
Puolustajat:
Joonas Järvinen
Ilari Melart
Jesse Jyrkkiö
Maalivahdit:
Harri Säteri
Antti Raanta
Juha Metsola
Tomi Karhunen
On muuten surullinen ikäluokka. Ei ihme, että "kasiysejä" ei juuri varattu NHL:ään. Edes näin jälkikäteen ikäluokkaa ei voi pitää minään muuna kuin luokattomana ja tämä lieneekin Suomen juniorituotannon heikoimpia ikäluokkia. Maalivahdeista joku voi toki nousta vielä maajoukkuetasolle, mutta muuten on todella hiljaista.
Onneksi joukossa on edes Joonas Järvinen, yksi Suomen harvoja maajoukkuetason peruspuolustajia.
1990
Hyökkääjät:
Teemu Hartikainen
Jani Lajunen
Joonas Rask
Jere Sallinen
Matias Sointu
Jasse Ikonen
Pekka Jormakka
Joonas Komulainen
Puolustajat:
Teemu Eronen
Aleksi Laakso
Kristian Näkyvä
Jyri Niemi
Maalivahdit:
Joonas Kuusela
Kahden todella heikon ikäluokan jälkeen 90-syntyneet tuntuvat jo askeleelta parempaan suuntaan. Toki tämäkään ikäluokka ei laajuudellaan vakuuta. Maalilla ei ole oikeastaan ketään, ja hyökkääjistä vain Hartikaisella tuntuu olevan saumoja napata paikka NHL:ssä. Sen sijaan EHT-tasolla Lajusesta ja Sallisesta voi olla oikeasti hyötyä.
Puolustajista voi sen sijaan ehkä jopa odottaa jotain. Eronen ei ole vielä kyennyt tekemään pisteitä Euro Hockey Tourilla, mutta kaukana se ei enää ole. Muutenkin minulla on sellainen tuntuma, että Erosesta tulee tulevaisuudessa runkopuolustajia Suomen maajoukkueelle. Laakso ja Näkyvä ovat myös mukavasti nostaneet tasoaan viimeisinä vuosina ja heilläkin voi olla tulevaisuus vaikkapa KHL:ssä.
---
91- ja 92-ikäluokat toivat alle 18-vuotiaiden MM-kisoista pronssia. Nuo kaksi ikäluokkaa toivat jo valoa tunnelin päähän, vaikka noistakaan ikäluokista ei lopulta näytä nousevan kovin montaa maajoukkuetason vastuunkantajaa. Joukossa on kuitenkin Mikael Granlund ja Sami Vatanen, joiden tasoisia kenttäpelaajia ei Suomesta "mustan aukon" aikana tullut. Lopulta muutaman huipputason pelaajan kehittyminen on lopulta tärkeämpää, kuin usean kolmos-nelosketjun tasoisen EHT-pelaajan löytyminen.
93-, 94- ja 95-syntyneet näyttävät myös lupaavilta. Nämä kolme ikäluokkaa yhdessä ovat menossa mitalijahtiin reilun viikon päästä alkaviin nuorten MM-kisoihin. Suomi ei edelleenkään ole mitalisuosikki, mutta mahdollisuudet mitaliin ovat paremmat kuin pitkään aikaan. Ei se ihan pois suljettu mahdollisuus ole, että finaaliottelu ratkeaisi siihen, että Joel Armia tasoittaa pelin viime hetkillä huikean yksilösuorituksen jälkeen, ja jatkoajalla Aleksander Barkov syöttäisi Artturi Lehkoselle unelmasyötön maalin kulmalle, josta Lehkonen iskisi kiekon varmasti tyhjään maaliin.
Kun Suomen maajoukkuetta katsoo, suurin osa kärkiketjujen pelaajista on ollut pitkään yli 30-vuotiaita, tai ainakin lähentymässä sitä ikää. 84-syntyneihin asti Suomella näytti menevän ihan hyvin, mutta sen jälkeen suomalainen juniorituotanto kävi todella alhaalla.
Mutta kuinka alhaalla me oikein kävimmekään? Otin tehtäväkseni etsiä jokaisesta ikäluokasta NHL:ssä, AHL:ssä, KHL:ssä ja EHT:lla vaikuttaneita pelaajia. Joihinkin ikäluokkiin tuli yllättävän monta nimeä, mutta kuudesta ikäluokasta todellisia tähtiä löytyi yllättävän vähän.
1985
Hyökkääjät:
Juhamatti Aaltonen
Masi Marjamäki
Marko Anttila
Teemu Nurmi
Jesse Saarinen
Jussi Makkonen
Tapio Laakso
Puolustajat:
Juuso Hietanen
Ville Mäntymaa
Mikko Kuukka
Markus Nordlund
Otto Honkaheimo
Maalivahdit:
Iiro Tarkki
Eero Kilpeläinen
Vuoden 1985 ikäluokka ei mitään erityistä tarjonnut. Aaltonen ja Hietanen ovat pelanneet KHL:ssä ja MM-kisoissa ja he ovatkin olleet hyödyllisiä maajoukkueelle. Maalivahti Iiro Tarkki on EHT-tason pelaaja, samoin omissa pienissä nelosketjun rooleissaan Masi Marjamäki ja Marko Anttila. Loput ikäluokasta ovatkin sitten vain kohtalaisen hyviä SM-liigan pelaajia, eivätkä yhtään sen enempää.
1986
Hyökkääjät:
Lauri Korpikoski
Petteri Nokelainen
Lauri Tukonen
Tuomas Kiiskinen
Petteri Wirtanen
Antti Erkinjuntti
Jarno Koskiranta
Toni Kähkönen
Henri Heino
Jari Sailio
Miikka Tuomainen
Jerry Ahtola
Veli-Matti Savinainen
Puolustajat:
* Juho Jokinen
* Erkkä Leppänen
* Matti Koistinen
* Risto Korhonen
* Pelasivat nuorten MM-kisoissa. Liigatasolla 86-syntyneet puolustajat ovat kadonnut luonnonvara
Maalivahdit:
Karri Rämö
Tämän ikäluokan hyökkäys ei näytä yhtään hassummalta. Erityisesti, kun joukossa on kolme ensimmäisen kierroksen varausta. Harmi vain, että heistä Korpikoski on ainoa NHL-tason kakkos-kolmosketjun pelaaja. Nokelainen jämähti jarruketjujen mieheksi ja Tukonen joutui pitkän farmireissun jälkeen loukkaantumiskierteeseen.
Kiiskinen pelasi jo kotikisoissa ja hänen hyökkäyspään taitonsa riittävät MM-kisoihin. Pidän myös Wirtasta ainakin EHT-tason puolustavana hyökkääjänä. Karri Rämö puolestaan on ollut pitkään KHL:n parhaita maalivahteja. Hyökkäyksessä on muutenkin ihan hyviä liigatason pelaajia, jotka rooleissaan voivat myös jatkossa päästä EHT:lle.
Mutta sen sijaan on huvittavaa ajatella, että tuolla puolustuksella on onnistuttu nappaamaan nuorten MM-kisoista pronssia. Ei ihme, että Raskilla oli kiire.
1987
Hyökkääjät:
Jori Lehterä
Leo Komarov
Jesse Joensuu
Oskar Osala
Perttu Lindgren
Mikko Lehtonen
Jonas Enlund
Teemu Ramstedt
Tommi Huhtala
Vili Sopanen
Miika Lahti
Puolustajat:
Teemu Laakso
Atte Ohtamaa
Timo Seppänen
Maalivahdit:
Tuukka Rask
Jussi Rynnäs
Jani Nieminen
Tämähän ei ole yhtään hullumman näköinen ikäluokka. Erityisesti hyökkäys on täynnä EHT:ltä tuttuja nimiä. Joukkoon mahtuu mukaan vielä neljä MM-kisoissakin pelannutta hyökkääjää. Jori Lehterä on KHL-tason tähtipelaaja ja maajoukkueessakin hyvä kakkos-kolmossentteri missä turnauksessa tahansa. Komarov ja Joensuu ovat osoittaneet olevansa erinomaisia alempien ketjujen miehiä ja Osalakin voi kyetä siihen kenties jo tänä vuonna.
Menestystä ei tämä ikäluokka kuitenkaan saanut, vaikka maalilla oli yksi Suomen parhaimpia maalivahteja, jota pidettiin jo tuolloin huippuluokan lupauksena. Ehkä syy löytyy puolustuksesta. Teemu Laakso on ryhmän paras, eikä hänkään ole päässyt sille tasolle, mitä häneltä saattoi aikanaan odottaa.
1988
Hyökkääjät:
Sakari Salminen
Juuso Puustinen
Harri Pesonen
Joonas Kemppainen
Juhani Jasu
Max Wärn
Puolustajat:
Ville Lajunen
Mikko Kousa
Joonas Lehtivuori
Harri Ilvonen
Joonas Jalvanti
Maalivahdit:
Riku Helenius
Mikko Koskinen
Niko Hovinen
Atte Engren
Mika Järvinen
Tämä ikäluokka otti alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa hopeaa! Siitäkin joukkueesta luonnollisesti puuttuivat vielä kansainväliselle tasolle nousseet Sakari Salminen ja Mikko Kousa, sekä luonnollisesti ulkomaille suunnanneet Harri Pesonen ja Ville Lajunen. Kisajoukkueen kenttäpelaajista on toisin sanoen ainoastaan Juuso Puustinen kyennyt nousemaan kansainväliselle.
Huomioitavaa ikäluokassa on laaja maalivahtikalusto. Riku Helenius oli ensimmäisen kierroksen MM-varaus uskomattomien alle 18-vuotiaiden MM-kisojen jäljiltä, eikä toisen kierroksen ensimmäisenä varattu Mikko Koskinenkaan kauas jäänyt. Sääli sinällään, että kukaan maalivahdeista ei ole vielä kyennyt murtautumaan NHL:ään ja ainoastaan Hovinen on oikeasti onnistunut maajoukkueessa. Muutoin maalivahdit ovat jääneet lähinnä erittäin hyviksi liigavahdeiksi.
1989
Hyökkääjät:
Niclas Lucenius
Antti Tyrväinen
Tomi Sallinen
Olavi Vauhkonen
Jaakko Rissanen
Janne Tavi
Puolustajat:
Joonas Järvinen
Ilari Melart
Jesse Jyrkkiö
Maalivahdit:
Harri Säteri
Antti Raanta
Juha Metsola
Tomi Karhunen
On muuten surullinen ikäluokka. Ei ihme, että "kasiysejä" ei juuri varattu NHL:ään. Edes näin jälkikäteen ikäluokkaa ei voi pitää minään muuna kuin luokattomana ja tämä lieneekin Suomen juniorituotannon heikoimpia ikäluokkia. Maalivahdeista joku voi toki nousta vielä maajoukkuetasolle, mutta muuten on todella hiljaista.
Onneksi joukossa on edes Joonas Järvinen, yksi Suomen harvoja maajoukkuetason peruspuolustajia.
1990
Hyökkääjät:
Teemu Hartikainen
Jani Lajunen
Joonas Rask
Jere Sallinen
Matias Sointu
Jasse Ikonen
Pekka Jormakka
Joonas Komulainen
Puolustajat:
Teemu Eronen
Aleksi Laakso
Kristian Näkyvä
Jyri Niemi
Maalivahdit:
Joonas Kuusela
Kahden todella heikon ikäluokan jälkeen 90-syntyneet tuntuvat jo askeleelta parempaan suuntaan. Toki tämäkään ikäluokka ei laajuudellaan vakuuta. Maalilla ei ole oikeastaan ketään, ja hyökkääjistä vain Hartikaisella tuntuu olevan saumoja napata paikka NHL:ssä. Sen sijaan EHT-tasolla Lajusesta ja Sallisesta voi olla oikeasti hyötyä.
Puolustajista voi sen sijaan ehkä jopa odottaa jotain. Eronen ei ole vielä kyennyt tekemään pisteitä Euro Hockey Tourilla, mutta kaukana se ei enää ole. Muutenkin minulla on sellainen tuntuma, että Erosesta tulee tulevaisuudessa runkopuolustajia Suomen maajoukkueelle. Laakso ja Näkyvä ovat myös mukavasti nostaneet tasoaan viimeisinä vuosina ja heilläkin voi olla tulevaisuus vaikkapa KHL:ssä.
---
91- ja 92-ikäluokat toivat alle 18-vuotiaiden MM-kisoista pronssia. Nuo kaksi ikäluokkaa toivat jo valoa tunnelin päähän, vaikka noistakaan ikäluokista ei lopulta näytä nousevan kovin montaa maajoukkuetason vastuunkantajaa. Joukossa on kuitenkin Mikael Granlund ja Sami Vatanen, joiden tasoisia kenttäpelaajia ei Suomesta "mustan aukon" aikana tullut. Lopulta muutaman huipputason pelaajan kehittyminen on lopulta tärkeämpää, kuin usean kolmos-nelosketjun tasoisen EHT-pelaajan löytyminen.
93-, 94- ja 95-syntyneet näyttävät myös lupaavilta. Nämä kolme ikäluokkaa yhdessä ovat menossa mitalijahtiin reilun viikon päästä alkaviin nuorten MM-kisoihin. Suomi ei edelleenkään ole mitalisuosikki, mutta mahdollisuudet mitaliin ovat paremmat kuin pitkään aikaan. Ei se ihan pois suljettu mahdollisuus ole, että finaaliottelu ratkeaisi siihen, että Joel Armia tasoittaa pelin viime hetkillä huikean yksilösuorituksen jälkeen, ja jatkoajalla Aleksander Barkov syöttäisi Artturi Lehkoselle unelmasyötön maalin kulmalle, josta Lehkonen iskisi kiekon varmasti tyhjään maaliin.
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
Kuukauden juniori: Joose Antonen
Kuten jo edellisessä tekstissäni mainitsin, minun piti kirjoittaa Joose Antosesta. Nättinen aiheutti pienen mutkan matkaan, mutta nyt on Antosen vuoro.
Joose Antonen
187 cm / 82 kg
Syntynyt 28.4.1995 Tampereella
Kasvattajaseura: Ilves
Joose Antonen on Ilveksen kasvatti, joka pelasi jo vuosi sitten sekä A-nuorissa että alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa. U18-kisoissa ei vielä pisteitä ropissut, mutta hän olikin vuoden alaikäinen. Ilveksessä olisi voinut olla saumat saada liigakokemusta jo tänä vuonna, mutta hyökkääjä päättikin siirtyä Jyväskylään. Tänä vuonna pelejä on tullut ensiksi päälle kaksikymmentä JYP-Akatemian riveissä, ja myöhemmin JYPin nuorten SM-liigajoukkueen mukana. Hän pääsi edustamaan Suomea marraskuun alle 18-vuotiaiden turnauksessa, jossa hän keräsi neljässä ottelussa tehot 1+2.
Antosesta tekee kiinnostavan erityisesti hänen kokonsa. Kuten monella 18-vuotiaalla, fysiikka on kaukana valmiista, mutta raamit ovat jo nyt melko hyvät. 187-senttinen hyökkääjä on nuorten SM-liigassa vakuuttava näky ja noin isosta pelaajasta ollaan varmasti kiinnostuneita myös Pohjois-Amerikan puolella. Isosta koosta tulee olemaan hyötyä Antoselle, kun hän on aloittamassa liigauraansa. Hyppäys nuorten sarjoista miesten peleihin ei ole niin iso, kun fysiikassa ei tarvitse antaa isoa tasoitusta.
Mutta koska hyökkääjä on isokokoinen, hänen täytyisi myös käyttää fysiikkaansa hyödykseen. Väläytyksiä ison pelaajan pelityylistä toki näkyi taklauksen ja parin voimahyökkääjälle perinteiseltä näyttävän kiekon kuljetuksen muodossa. Yleisellä tasolla hyökkääjältä kuitenkin kaipaisi lisää ronskiutta otteisiinsa. Muutenkin Antosen peli näytti vähän flegmaattiselta ja hän oli usein vähän siellä päin, mutta kuitenkin ratkaisevasti puoli sekuntia myöhässä. Hänen pelinsä kaipaisi pari pykälää lisää aktiivisuutta.
Antosen luistelu on isolle pelaajalle kohtuullista. Suorassa luistelussa Antonen ei ole mikään raketti, mutta nuorten tasolle aivan riittävää. Myös hyökkääjän kiihtyvyys on ok. Luistelu näyttää kuitenkin hieman kankealta ja vaikealta, mikä näkyy hivenen hitaana reagoimisena suunnanmuutoksissa. Nuoren hyökkääjän asearsenaaliin ei näytä kuuluvan sivuttaisluistelu, mutta onneksi takaperin luistelu näyttää hyvältä.
Hyökkääjä on päässyt pelaamaan nipun miesten pelejä, mikä näkyy parissa asiassa. Ensinnäki pelisilmä näyttää olevan melko hyvässä kunnossa ja Antonen on hyökkäyspäässä ja keskialueella usein oikeassa paikassa. Varsinkin syöttöjä hän onnistui katkomaan usein. Lisäksi hyökkääjä näyttää pyrkivän pääsääntöisesti sopivan simppeliin peliin. Antosen syötöt ovat teräviä ja pääsääntöisesti melko tarkkoja, mutta ajoittain hän sortuu liian vaikeisiin syöttöihin. Syötön vastaanottaminen näyttäisi kaipaavan myös vielä työtä, sillä muun muassa pari puolittaisen läpiajon paikkaa jäi käyttämättä, kun hyökkääjä ei saanutkaan kiekkoa kunnolla kiinni.
Minut vakuutti kuitenkin Antosen uskallus pitää kiekkoa. Hän ei luovu heti kiekosta, vaan tarpeen tullen kykenee pitämään kiekkoa ja kuljettamaan pelivälineen hyökkäysalueelle. Nuorukaisen pelirohkeus näyttää olevan hyvällä tasolla, hänellä on keskimääräistä paremmat kädet ja hän uskaltaa yrittää harhautuksia. Tosin siitä en ole ihan varma, että kannattaako yrittää väkisin kahden puolustajan välistä. Tuon tilanteen olen nähnyt jo useampaan otteeseen, eikä se ole edes nuorten tasolla oikein toiminut, joten se tuskin toimii miehiäkään vastaan.
Se on tyly fakta, että moni suomalaisjuniori ei osaa laukoa kunnolla. Antosella ei kuitenkaan tätä ongelmaa näytä olevan. Hyökkääjällä on yksi nuorten SM-liigan terävimmistä laukauksista, joka on maalivahdeille vaikea pysäytettävä. Laukaus kaipaisi ehkä lisää tarkkuutta, mutta potkua on jo nyt tarpeeksi. Kaupan päälle Antonen on right, joten hänen laukauksestaan saa oivan täsmäaseen tulevaisuudessa.
Oman pään pelissä Antonen ei mielestäni päässyt hyökkäyspään tasolle, mutta tausta keskushyökkääjänä näkyi silti. Puolustuspelissä Antonen on keskimääräistä junioria parempi ja sijoittuu melko hyvin. Mutta myös oman pään otteet kaipaisivat vielä annoksen lisää aktiivisuutta, sillä kovemmalla tasolla nykyinen suoritustaso ei enää oikein riitä.
Joose Antonen on Ilveksen kasvatti, joka pelasi jo vuosi sitten sekä A-nuorissa että alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa. U18-kisoissa ei vielä pisteitä ropissut, mutta hän olikin vuoden alaikäinen. Ilveksessä olisi voinut olla saumat saada liigakokemusta jo tänä vuonna, mutta hyökkääjä päättikin siirtyä Jyväskylään. Tänä vuonna pelejä on tullut ensiksi päälle kaksikymmentä JYP-Akatemian riveissä, ja myöhemmin JYPin nuorten SM-liigajoukkueen mukana. Hän pääsi edustamaan Suomea marraskuun alle 18-vuotiaiden turnauksessa, jossa hän keräsi neljässä ottelussa tehot 1+2.
Antosesta tekee kiinnostavan erityisesti hänen kokonsa. Kuten monella 18-vuotiaalla, fysiikka on kaukana valmiista, mutta raamit ovat jo nyt melko hyvät. 187-senttinen hyökkääjä on nuorten SM-liigassa vakuuttava näky ja noin isosta pelaajasta ollaan varmasti kiinnostuneita myös Pohjois-Amerikan puolella. Isosta koosta tulee olemaan hyötyä Antoselle, kun hän on aloittamassa liigauraansa. Hyppäys nuorten sarjoista miesten peleihin ei ole niin iso, kun fysiikassa ei tarvitse antaa isoa tasoitusta.
Mutta koska hyökkääjä on isokokoinen, hänen täytyisi myös käyttää fysiikkaansa hyödykseen. Väläytyksiä ison pelaajan pelityylistä toki näkyi taklauksen ja parin voimahyökkääjälle perinteiseltä näyttävän kiekon kuljetuksen muodossa. Yleisellä tasolla hyökkääjältä kuitenkin kaipaisi lisää ronskiutta otteisiinsa. Muutenkin Antosen peli näytti vähän flegmaattiselta ja hän oli usein vähän siellä päin, mutta kuitenkin ratkaisevasti puoli sekuntia myöhässä. Hänen pelinsä kaipaisi pari pykälää lisää aktiivisuutta.
Antosen luistelu on isolle pelaajalle kohtuullista. Suorassa luistelussa Antonen ei ole mikään raketti, mutta nuorten tasolle aivan riittävää. Myös hyökkääjän kiihtyvyys on ok. Luistelu näyttää kuitenkin hieman kankealta ja vaikealta, mikä näkyy hivenen hitaana reagoimisena suunnanmuutoksissa. Nuoren hyökkääjän asearsenaaliin ei näytä kuuluvan sivuttaisluistelu, mutta onneksi takaperin luistelu näyttää hyvältä.
Hyökkääjä on päässyt pelaamaan nipun miesten pelejä, mikä näkyy parissa asiassa. Ensinnäki pelisilmä näyttää olevan melko hyvässä kunnossa ja Antonen on hyökkäyspäässä ja keskialueella usein oikeassa paikassa. Varsinkin syöttöjä hän onnistui katkomaan usein. Lisäksi hyökkääjä näyttää pyrkivän pääsääntöisesti sopivan simppeliin peliin. Antosen syötöt ovat teräviä ja pääsääntöisesti melko tarkkoja, mutta ajoittain hän sortuu liian vaikeisiin syöttöihin. Syötön vastaanottaminen näyttäisi kaipaavan myös vielä työtä, sillä muun muassa pari puolittaisen läpiajon paikkaa jäi käyttämättä, kun hyökkääjä ei saanutkaan kiekkoa kunnolla kiinni.
Minut vakuutti kuitenkin Antosen uskallus pitää kiekkoa. Hän ei luovu heti kiekosta, vaan tarpeen tullen kykenee pitämään kiekkoa ja kuljettamaan pelivälineen hyökkäysalueelle. Nuorukaisen pelirohkeus näyttää olevan hyvällä tasolla, hänellä on keskimääräistä paremmat kädet ja hän uskaltaa yrittää harhautuksia. Tosin siitä en ole ihan varma, että kannattaako yrittää väkisin kahden puolustajan välistä. Tuon tilanteen olen nähnyt jo useampaan otteeseen, eikä se ole edes nuorten tasolla oikein toiminut, joten se tuskin toimii miehiäkään vastaan.
Se on tyly fakta, että moni suomalaisjuniori ei osaa laukoa kunnolla. Antosella ei kuitenkaan tätä ongelmaa näytä olevan. Hyökkääjällä on yksi nuorten SM-liigan terävimmistä laukauksista, joka on maalivahdeille vaikea pysäytettävä. Laukaus kaipaisi ehkä lisää tarkkuutta, mutta potkua on jo nyt tarpeeksi. Kaupan päälle Antonen on right, joten hänen laukauksestaan saa oivan täsmäaseen tulevaisuudessa.
Oman pään pelissä Antonen ei mielestäni päässyt hyökkäyspään tasolle, mutta tausta keskushyökkääjänä näkyi silti. Puolustuspelissä Antonen on keskimääräistä junioria parempi ja sijoittuu melko hyvin. Mutta myös oman pään otteet kaipaisivat vielä annoksen lisää aktiivisuutta, sillä kovemmalla tasolla nykyinen suoritustaso ei enää oikein riitä.
Vahvuudet:
Koko
Laukaus
Heikkoudet:
Kaipaa lisää ronskiutta otteisiin
Monet osa-alueet kaipaavat vielä hiomista
Yhteenveto: Antosella on vielä pitkä tie kuljettavanaan ja hänen pitää vielä kehittää monia osa-alueita. Pohjat ovat kuitenkin sen verran hyvässä kunnossa, että hänellä on mahdollisuudet päästä urallaan melko pitkälle. NHL on kaukainen, mutta ei missään nimessä mahdoton haave. Uskoisin, että laukauksen ja koon ansiosta Antosesta tulee vähintäänkin erittäin hyvä liigatason pelaaja. Mutta pääseekö hän pidemmälle? Tietyllä tavalla aktiivisuuden puute kentällä hieman huolestuttaa tuossa asiassa. Joka tapauksessa potentiaalia ainakin hyökkääjällä riittää ja sen vuoksi NHL-varaus lienee jopa todennäköinen.
maanantai 10. joulukuuta 2012
Jälleen uusi Nättinen
Minun piti tänään tehdä teksti Joose Antosesta. Antonen saa nyt luvan odottaa, sillä huomioni kiinnittyi sunnuntain ottelun kuluessa toiseen junioriin.
Julius Nättinen on vuonna 1997 syntynyt 15-vuotias tulevaisuuden lupaus. Hän on Eliteprospectsin sivujen mukaan Joonas (ja Jussi) Nättisen veli ja Topi Nättisen serkku. Lisäksi hän oli Ässiä vastaan jos ei JYPin paras, niin ainakin näkyvin pelaaja.
On kieltämättä mielenkiintoista huomata, että yksi kentän isokokoisimmista pelaajista onkin vasta 15-vuotias. Kokoa on jo nyt ainakin 185 senttiä, eikä Nättinen ole myöskään erityisen kapea. Voisi siis helposti ajatella, että Nättinen olisi pärjännyt tähän asti ikäluokkaansa verrattuna ylivertaisen fysiikkansa avulla, mutta kyse ei ole pelkästään siitä. En nimittäin kykene näkemään Nättisessä uutta Jesse Joensuuta tai Lauri Tukosta. Hän ei ole pelkkä fyysinen voimahyökkääjä, vaan enemmänkin peliä rakentava sentteri.
Onhan tuon ikäisellä pelaajalla luonnollisesti heikkouksia. Peli oli yleisellä tasolla vielä melko juniorimaista. Nättinen rakastaa kiekkoa ja välillä hänen pelaaminen menee kiekon kuljettamiseksi, vaikka hän olisi voinut antaa helpon syötönkin. Luistelu on Nättisellä vielä toistaiseksi pieni miinus verrattuna muihin nuorten SM-liigan pelaajiin, mutta se on kieltämättä odotettavaa. Tekniikka ja luistelun voima paranevat iän myötä, eikä Nättisen liike näytä yhtä brutaalilta, kuin esimerkiksi Mikko Rantasella.
Mutta onhan se hienoa nähdä, että 15-vuotias isokokoinen pelaaja haluaa pitää kiekkoa, pelaa rohkeasti ja uskaltaa harhauttaa. Aina harhautukset eivät onnistu, mutta kenellä onnistuisi? Syötöt ja laukaus näyttäisi myös olevan hyvällä tasolla, samoin puolustuspelaaminen. Kokonaispakettina Nättinen on ikäisekseen jo nyt niin vakuuttava, etten yhtään ihmettele sitä, että hän pelasi sekä ylivoimalla että alivoimalla.
Ässiä vastaan Nättinen teki tehot 1+1. Kahdeksassa ottelussa hän on kerännyt seitsemän pistettä.
Onko Nättinen tuleva ensimmäisen kierroksen varaus? Sitä on vielä aivan liian aikaista sanoa. Mutta mahdollisuudet siihen on olemassa. Kaudella 2014-2015 Nättinen pelannee jo SM-liigassa ja jo se yksistään auttanee NHL-varauksen saamisessa.
Julius Nättinen on vuonna 1997 syntynyt 15-vuotias tulevaisuuden lupaus. Hän on Eliteprospectsin sivujen mukaan Joonas (ja Jussi) Nättisen veli ja Topi Nättisen serkku. Lisäksi hän oli Ässiä vastaan jos ei JYPin paras, niin ainakin näkyvin pelaaja.
On kieltämättä mielenkiintoista huomata, että yksi kentän isokokoisimmista pelaajista onkin vasta 15-vuotias. Kokoa on jo nyt ainakin 185 senttiä, eikä Nättinen ole myöskään erityisen kapea. Voisi siis helposti ajatella, että Nättinen olisi pärjännyt tähän asti ikäluokkaansa verrattuna ylivertaisen fysiikkansa avulla, mutta kyse ei ole pelkästään siitä. En nimittäin kykene näkemään Nättisessä uutta Jesse Joensuuta tai Lauri Tukosta. Hän ei ole pelkkä fyysinen voimahyökkääjä, vaan enemmänkin peliä rakentava sentteri.
Onhan tuon ikäisellä pelaajalla luonnollisesti heikkouksia. Peli oli yleisellä tasolla vielä melko juniorimaista. Nättinen rakastaa kiekkoa ja välillä hänen pelaaminen menee kiekon kuljettamiseksi, vaikka hän olisi voinut antaa helpon syötönkin. Luistelu on Nättisellä vielä toistaiseksi pieni miinus verrattuna muihin nuorten SM-liigan pelaajiin, mutta se on kieltämättä odotettavaa. Tekniikka ja luistelun voima paranevat iän myötä, eikä Nättisen liike näytä yhtä brutaalilta, kuin esimerkiksi Mikko Rantasella.
Mutta onhan se hienoa nähdä, että 15-vuotias isokokoinen pelaaja haluaa pitää kiekkoa, pelaa rohkeasti ja uskaltaa harhauttaa. Aina harhautukset eivät onnistu, mutta kenellä onnistuisi? Syötöt ja laukaus näyttäisi myös olevan hyvällä tasolla, samoin puolustuspelaaminen. Kokonaispakettina Nättinen on ikäisekseen jo nyt niin vakuuttava, etten yhtään ihmettele sitä, että hän pelasi sekä ylivoimalla että alivoimalla.
Ässiä vastaan Nättinen teki tehot 1+1. Kahdeksassa ottelussa hän on kerännyt seitsemän pistettä.
Onko Nättinen tuleva ensimmäisen kierroksen varaus? Sitä on vielä aivan liian aikaista sanoa. Mutta mahdollisuudet siihen on olemassa. Kaudella 2014-2015 Nättinen pelannee jo SM-liigassa ja jo se yksistään auttanee NHL-varauksen saamisessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)