perjantai 20. toukokuuta 2011

Kauas maalivahdit karkaavat

Kaudella 1999-2000 Jani Hurmeesta tuli ensimmäinen suomalainen maalivahti NHL:ssä pitkään aikaan. Tuolloin hän pelasi vain yhden ottelun. Seuraavalla kaudella Hurmeen lisäksi Miikka Kiprusoff ja Mika Noronen pääsivät kokeilemaan NHL:ssä, mutta he eivät olleet joukkueidensa ykkösvahteja. Kymmenen vuotta myöhemmin suomalaisia maalivahteja arvostetaan suuresti ja moni maailman kärkivahdeista kasvatettu Suomessa. Arvostuksesta kertoo se, että miltei joka toisella NHL-organisaatiolla on listoillaan suomalainen maalivahti. Näiden lisäksi Euroopan kärkisarjoissa on lukuisia suomalaisvahteja. Syy on aika yksinkertainen. Suomalaisvahdit ovat todella hyviä. Moni on tällä hetkellä NHL:ssä joukkueensa ykkösvahti ja ehdokkuus NHL:n parhaan maalivahdin palkintoon ei ole harvinaisuus. Vastaavia ehdokkuuksia löytyy myös Euroopan sarjojen maalivahdeilta.

Arvostus näkyy siinä, että suomalaisia maalivahteja on Suomen ulkopuolella huippusarjoissa huikaisevan monta. Tämä lista ulkomailla pelaavista suomalaisvahdeista kertoo todella paljon:

NHL/AHL:

Niklas Bäckström, Atte Engren, Niko Hovinen, Miikka Kiprusoff, Mikko Koskinen, Kari Lehtonen, Antti Niemi, Antero Niittymäki, Joni Ortio, Tuukka Rask, Pekka Rinne, Jussi Rynnäs, Harri Säteri, Iiro Tarkki

KHL:

Teemu Lassila, Karri Rämö, Pekka Tuokkola

Elitserien:

Fredrik Norrena, Tuomas Tarkki

Sveitsi:

Jussi Markkanen, Ari Sulander

Viime kaudella edellä mainituissa sarjoissa pelanneet:

Riku Helenius, Mika Oksa, Juha Pitkämäki, Hannu Toivonen, Vesa Toskala, Petri Vehanen

Toki vielä ei ole varmuutta siitä, että pelaavatko kaikki NHL-sopimuksen alaiset pelaajat Pohjois-Amerikassa. Niko Hovinen todennäköisesti ainakin pelaa Pelicansissa ensi kauden. Mutta muut taitavat viettää ensi kauden NHL:ssä tai farmissa. Sopimuksettomista pelaajista Helenius palasi jo Suomeen. Petri Vehanen jatkaa lähes varmasti Ak Bars Kazanissa. Toskala hakee ilmeisesti paikkaa ulkomailta. Eli ei noista sopimuksettomista kavereista paljon iloa suomalaisille seuroille taida olla.

Petri Vehanen on esimerkki ulkomailla pelaavista suomalaisvahdeista.

Miten käy SM-liigan, jos täältä lähtevät kaikki hyvät maalivahdit? Se on ihan aiheellinen kysymys, sillä monella joukkueella maalivahdit ovat varsin nimettömiä ja monen joukkueen kannattajat haluaisivat kovemman nimen maalilleen. Mutta mistä sellaisen muka saisi? Ulkomaalaiset seurat arvostavat suomalaista maalivahtiosaamista niin paljon, että he tarjoavat moninkertaisen palkan suomalaisseuroihin verrattuna. SM-liigassa taas valmiita huippuvahteja on rajallinen määrä. Ulkomaisista huippuvahdeistakin valtaosa pelaa NHL:ssä, KHL:ssä tai Elitserienissä ja loput maalivahdit eivät olekaan todennäköisesti melko halvalla pelaaviin suomalaisiin verrattuna vahvistuksia.

Suomalainen maalivahtivalmennus on onneksi kovalla tasolla. Jo viime syksynä näytti siltä, että moni joukkue kamppailisi maalivahtiongelman kanssa, mutta lopulta todella harvalla joukkueella tuli minkäänlaista ongelmaa maalivahtien kanssa. Suomalaisessa valmennuksessa kyetään kasvattamaan maalivahdeista nopeasti todella hyviä maalin tukkijoita. Ja uutta, potentiaalista ainesta tulee joka vuosi lisää. Siksi liigaseurojen tulee keskittyä lupaavien maalivahtien kasvattamiseen, sillä potentiaalisia veskareita on tarjolla. Usein tuo kasvatus myös onnistuu ja sen ansiosta ensi kaudella valtaosalla liigajoukkueista on jälleen kerran hyvä ykkösvahti ja joillain myös erinomainen kakkosvahti. SM-liiga on nykyään kasvattajasarja ja erityisesti melko nuorista maalivahdeista liigajoukkueet kykenevät kasvattamaan nopeasti erinomaisia pelaajia ulkomaiden sarjoihin. Hyvä esimerkki on aiemmin mainittu Niko Hovinen. Ennen viime kautta moni piti häntä jo jonkinlaisena menetettynä lupauksena. Tällä kaudella hänestä tuli Pelicansin ykkösvahti ja hän pelasi erinomaisen kauden. Sen ansiosta hän päätyi Philadelphia Flyersin palkkalistoille.

Joten ei kannata ihmetellä. mikäli lukuisia suomalaisvahteja siirtyy ensi kaudenkin jälkeen Pohjois-Amerikkaan tai Venäjälle.

5 kommenttia:

  1. Itse en ainakaan pelkää pätkääkään maalivahtikatoa, sillä Suomesta on tullut jo kahdelta vuosikymmeneltä päteviä maajoukkuetason torjujia, eikä se virta ihan heti lopu. Suurimmat huolet ovat edelleen siinä, miten saadaan lisää pulkkisia, granlundeja ja vatasia.

    VastaaPoista
  2. Enemmän tuo oli huomio, kuin mikään suuri huolenaihe. Maalivahtimylly tuottaa koko ajan liigatason ykkösvahteja. Ensi kaudellakin tullaan näkemään uusia tasonnostajia ja joku Sami Aittokallio voi olla tosi kova kaveri.

    Ratkaisijoita ja erityisesti kovia puolustajia ja senttereitä Suomi-kiekko kaipaisi lisää. 94-syntyneitä puolustajia ei olisi varaa hukata... Pahin aallonpohja junnupuolella onneksi näyttää jo olevan takana ja näitä granlundeja, pulkkisia, armioita sun muita näyttää tulevan melko hyvällä tahdilla.

    VastaaPoista
  3. Suomen valmennus on yleisesti kovalla tasolla. Omasta mielestäni junioreilla pitäisi olla vain enemmän pelejä, treenejä, haluja jo kiekkouran alkuvaiheessa.

    VastaaPoista
  4. En tiedä mistä päin olet Jones, mutta ainakin täällä päin (Porissa) juniorivalmennus on naurettavan huonoa. Joukkueen hetkellinen menestys aina yksilöiden pitkäjänteisen kehityksen edellä.

    VastaaPoista
  5. Oli miten oli, leijonapaita pysyy päällä :
    http://leijonat-2011.blogspot.com/

    VastaaPoista