Suomalaisittain Stanley Cupin finaalien asetelma on herkullinen. Ihan sama voittaako Vancouver Canucks vai Boston Bruins, sillä suomalainen pelaaja saa nimensä jääkiekkomaailman himotuimman pokaalin kylkeen. Mutta minä toivon Vancouver Canucksin voittoa. Minä en ole ikinä erityisesti Bruinsia kannattanut ja Tuukka Rask on kuitenkin vain kakkosvahti. Hänellä on vielä monta vuotta aikaa tavoitella mestaruutta. Vancouverilla sen sijaan on kokenut ja kenties viimeistä kauttaan pelaava Sami Salo.
Nuorena Sami Salo tiedettiin melko lupaavaksi puolustajaksi, mutta mitään erityisen loistavaa uraa häneltä ei odotettu. NHL:ään varauskin tuli selvästi yli-ikäisenä. Vuonna 1974 syntynyt puolustaja varattiin vasta vuonna 1996 Ottawa Senatorsiin. Tuolloinkin hänet varattiin vasta yhdeksännellä kierroksella varausnumerolla 239. Vertailun vuoksi nykyään varataan seitsemän kierroksen aikana 210 pelaajaa, eikä 22-vuotiaita saa varata ollenkaan. On olemassa tarina, jonka mukaan tuolloista Senatorsin johtoa ei erityisemmin kiinnostanut viimeisen kierroksen varaus. Tuon tarinan mukaan ravintolan antimet kiinnostivat enemmän ja tuolloin Senatorsille työskennellyt Jarmo Kekäläinen sai varata kenet halusi. Varaus osui Saloon.
Kesällä 1998 Sami Salo lähti hieman yllättäen NHL:ään. Lähtö oli yllättävä siksi, ettei hän ei ollut tähtipelaaja edes SM-liigassa, eikä tuohon aikaan lähdetty usein Amerikan valloitukseen ilman kovia näyttöjä Euroopasta. Aiempi kausi Jokereissa oli itse asiassa ollut vaisu. Aluksi hänet passitettiinkin farmiin, mutta jo marraskuussa Salo nostettiin NHL:ään. Yllättäen kausi oli erittäin hyvä ja hän vakuutti heti hurjalla lämärillään ja kahden suunnan pelillään. Lopulta turkulaislähtöinen puolustaja keräsi 61 ottelussa 7 maalia ja 12 syöttöä. Noilla näytöillä Salo ansaitsi paikan tulokkaiden tähdistökentällisessä. Odotukset olivat varmasti katossa. Kuinka pitkälle tämä suomalaispuolustaja vielä pääsisikään?
Mutta jo seuraavalla kaudella Salo joutui taistelemaan loukkaantumisen kanssa, eikä hän sen jälkeen juuri terveenä ole ollutkaan. Terve kausi on ollut puolustajalle tuntematon käsite, sillä hänestä on tullut kaikkien loukkaantumisten jälkeen jopa surullisen kuuluisa hahmo. Tämä sivu kuvaa hyvin hänen loukkaantumisiaan. Niitä on tullut aivan käsittämätön määrä ja joukossa on todella erikoisia loukkaantumisia. Mukana on esimerkiksi käärmeenpurema, pienestä haavasta tullut tulehdus ja kiveksiin osunut laukaus. Ja se on vain osa uran aikana tulleista yli neljästäkymmenestä loukkaantumisesta.
Loukkaantumisiin nähden Salon hyvä ura on suorastaan ihme. Kaikkien epäonnisten vastoinkäymisten jälkeenkin hän on kyennyt pelaamaan NHL:ssä miltei 700 runkosarjan ottelua ja 87 pudotuspeliottelua. Kausien joukossa on myös kolme yli 30 pisteen kautta ja päälle vielä neljä yli 25 pisteen kautta, vaikka hän ei ole pelannut läheskään täysiä kausia. Voi vain miettiä, että kuinka paljon pisteitä Salo olisi tehnyt, mikäli hän olisi ollut urallaan edes joskus pidemmän aikaa terveenä.
Kuvaavaa Salon uralle on se, että hän on tälläkin kaudella pelannut vain 27 runkosarjan ottelua. Hän oli miltei koko kauden sivussa. Syynä oli vähemmän yllättäen loukkaantuminen. Salibandy osoittautui puolustajalle vaaralliseksi lajiksi, sillä viime kesänä hän katkaisi salibandyä pelatessaan akillesjänteensä. Tuostakin vammasta hän lopulta toipui ja nyt hän on jälleen Stanley Cupia tavoittelevan Vancouver Canucksin riveissä luottopuolustajana. Eli eiköhän suomalaispuolustajalle voisi toivoa kaikkien vastoinkäymisten jälkeen kruunua uralle. Varsinkin, kun Salo on ollut häviämässä niin MM-finaalia kuin World Cup -finaalia. Olympialaisistakin tuli hopeaa, mutta finaalissa Salo ei ollut. Hän loukkasi olkapäänsä puolivälieräottelussa törmättyään Ville Peltoseen...
Keskiviikon ja torstain välisenä yönä Vancouver Canucks ja Boston Bruins aloittavat taistelun NHL:n voitosta. Minun herätyskelloni tulee soimaan kello 3.00. Kiekkokauden huipennusta ei voi jättää väliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti