Tule apuun Ruutu!

Teemu Selänne kieltäytyi eilen kotikisoista. Sinällään se on hyvä asia, sillä samalla se lopetti arpomisen Selänteen osallistumisen ympärillä. Mutta yhtä lailla se on huono asia, sillä nyt Selänne ei pelaa MM-kisoissa, vaikka hyökkäys kaipaisi apua. Helpotusta kaivataan nyt toisesta suunnasta. Tule siis apuun Tuomo Ruutu!

Jukka Jalonen on nyt neljättä vuotta Suomen maajoukkueen peräsimessä. Hänelle on syntynyt tuona aikana omat luottomiehensä, joiden avulla Leijonat nappasi viime keväällä kultaa. Jalonen ei lähde korjaamaan ehjää, vaan tämä sama runko on ollut kasassa niin Karjala-turnauksessa kuin MM-leireillä. Ja sillä rungolla saa melko iskukykyisen joukkueen kasaan kotikisoihin, kunhan sitä on ensiksi marinoitu parilla NHL-pelaajalla.

Maalivahtipeliin Suomi ei taaskaan kaadu, sillä Kari Lehtonen on NHL:ssä hyvätasoinen ykkösvahti ja Petri Vehanen on mitä ilmeisimmin niin hyvä maalivahti, että hänen kanssaan voidaan ottaa kultaa. Puolustuksessa Jalonen käyttää kahdeksaa pelaajaa. Viime kevään pelaajista MM-leirillä ovat mukana jo nyt Janne Niskala, Pasi Puistola, Topi Jaakola ja Lasse Kukkonen. Ossi Väänänen liittyy takuuvarmasti terveenä ollessaan kisajoukkueeseen mukaan ja myös Anssi Salmelalle saatetaan nähdä tarvetta. Lopuista paikoista kamppailevat Toni Söderholm, Juuso Hietanen, Mikko Mäenpää ja Mikko Kousa. Ryhmä on tasainen ja ilman yhtä huikeaa tähteä, mutta niin se oli myös viime vuonna.

Hyökkäyksessä sentterikalusto voi olla aivan hyvin olla sama kuin viime keväänä ja erityisesti Mikko Koivu sekä Jarkko Immonen lienevät jo kiveen hakatut kahden ensimmäisen ketjun keskushyökkääjät. Alemmissa ketjuissa Niko Kapanen ja Petteri Nokelainen voivat hyvinkin jatkaa, mutta taso ei merkittävästi tipu, vaikka valinta osuisi Petri Kontiolaan ja Matti Kupariseen. Laitahyökkääjiä on myös tarjolla runsaasti, mutta lähes kaikkia yhdistää yksi yhteinen piirre. Lennart Petrellin, Antti Pihlströmin, Jesse Joensuun ja monen muun taso kyllä riittää kolmanteen tai neljänteen ketjuun, mutta hyökkäävissä ketjuissa "varmasti" pärjääviä ovat vain Jussi Jokinen, Mikael Granlund (mikäli on saanut akkunsa ladattua) ja Janne Pesonen. Tällä hetkellä ykkösketjun laitaan onkin tarjolla vain vaihtoehtoja, joista pitää valita se vähiten huono.

Ville Peltonen on legendaarinen pelaaja, joka on onnistunut usein maajoukkueessa. Mutta parhaat vuodet ovat takanapäin, eikä MM-kulta vuodelta 95 enää paljoa auta. Kädet, pelisilmä ja kokemus ovat edelleen tallella, mutta mielestäni Peltosen vauhti ei ole enää pariin vuoteen riittänyt kansainvälisissä peleissä.

Mika Pyörälä oli viime vuonna ykkösketjun laidassa, mutta MM-kisoissa se ei kyllä ole hänelle ominaisin paikka. Monipuolisena kolmosketjun miehenä Pyörälä on takuuvarma kisavalinta, mutta mielestäni kaksikko Jokinen-Koivu kaipaa tuekseen enemmän hyökkäyspään osaamista kuin monivuotinen tutkapari Ruutu-Koivu.

Entä KalPa-kaksikko Tuomas Kiiskinen ja Sakari Salminen? Kumpikin on onnistunut maajoukkueessa tällä kaudella ja jatkossa heidät varmasti nähdään usein Euro Hockey Tourilla. Kumpikin hyökkääjä on nopea, taitava ja älykäs, mikä riittää EHT:llä hyökkäyspään tehoihin. Ikävä kyllä kaksikko lienee turhan kevyt ottaakseen vastuuta MM-kisoissa.

Seurajoukkueista vapautuvat EHT:llä pari pistettä tehneistä vielä Leo Komarov, Janne Lahti ja Harri Pesonen. Komarov on ollut hyvässä vireessä KHL:ssä, mutta kovalla asenteella pelaava ärsyttäjä on hyödyllisempi alemmissa ketjuissa, ja Janne Lahti oli viime vuonna EHT-tehoistaan huolimatta MM-kisoissa riittämätön. Tänä vuonna Lahden näytöt ovat Euro Hockey Tourilta pari pistettä Tšekkiä vastaan ja se ei taida riittää. Harri Pesoselle nämä kisat puolestaan tulevat pari vuotta liian aikaisin.

Antti Miettinen? Miettinen on ollut jo monta vuotta NHL-vahvistus, joka ei ikävä kyllä ole joukkuetta oikeastaan vahvistanut. Kärkiketjuihin Miettisellä ei ainakaan pitäisi olla mitään asiaa.

Eli Suomen joukkueessa on paikka ykkösketjun laiturille. Katseet pitää suunnata NHL:ään. Tuomo Ruutu ei ole vielä sanonut MM-kisoille ei, joten nyt kannattaa toivoa, että Mikko Koivun monivuotinen tutkapari maajoukkueesta tulisi ratkaisemaan pelejä Leijonille. Mikäli Ruutu ei tule, täytyy suomalaisten toivoa suomalaispelaajien joukkueiden epäonnistumista NHL:ssä, jotta kisoihin saataisiin Valtteri Filppula, Lauri Korpikoski tai edes Sean Bergenheim.

Muuten Mikko Koivulla voi olla hivenen yksinäistä ykkösketjussa.