Fani

Millainen on fani? Miten se voidaan määritellä? Kysymykseen ei ole oikeita vastauksia. Jokainen itse tietää, että onko fani, kannattaako joukkuetta, tukeeko sen toimintaa ja elääkö sen mukana. Sillä on olemassa niin monia tapoja kannattaa omaa suosikkiaan. Ei ole oikeaa tapaa eikä ole väärää. Jotkut haluavat huutaa kurkku suorana koko ottelun ajan. Jotkut haluavat laulaa jäähallissa keskieurooppalaiseen tyyliin. Jotkut taputtavat pari kertaa ottelun aikana maalin sattuessa tai jonkun terävän suorituksen jälkeen. Jotkut tyytyvät vain katsomaan peliä ja iloita mielessään. Jotkut eivät tule edes jäähallille, mutta seuraavat joskus hyvinkin tarkkaan, miten oma joukkue menestyy. 

Mutta itse olen huomannut, että jokaisella fanilla tuntuu olevan yksi yhteinen asia. Sokea usko parempaan huomiseen. Fanin mielestä asiat ovat usein paremmin kuin ovatkaan, pelaajat ovat parempia, kuin muualla mielletään ja tulevaisuus näyttää kirkkaammalta, mitä se onkaan. Selityksenä on rakkaus seuraan. Virheitä ei haluta nähdä, sillä kyseessä on juuri se oma joukkue. Ja sitä paitsi aina on muutama pelaaja tekemässä läpimurtonsa, aina on tulossa se seuraava superjunnu, aina on tulossa se uusi huippuvahvistus joukkueeseen ja aina valmentaja on tehnyt jonkun huikaisevan taktisen oivalluksen, jonka avulla oma joukkue on seuraavalla kaudella kaikkia muita parempi, tai ainakin parempi kuin tänä vuonna.

Ässäfanit viime kesän Pitsiturnauksessa: Rauman seisomakatsomossa täynnä toivoa paremmasta.

Mutta miten tämä tapahtuu? Miten ihminen alkaa kannattamaan sokeasti jotain tiettyä joukkuetta? Omalla kohdallani suurin osa kannattamistani seuroista lajista riippumatta on oman seudun joukkuetta. Matka hallille on lyhyt ja paikallinen media kertoo joukkueen tekemisistä päivittäin. Lisäksi se ensimmäinen ottelu tulee katsottua lähes aina siinä lähimmässä hallissa. Siksi minäkin kannatan Ässiä (tai vastaavasti Porin Pesäkarhuja tai FC PoPaa). Se on oman seudun juttu. Samasta syystä lähes jokainen suomalainen kannattaa Leijonia. Muitakin reittejä toki löytyy. Itsekin olen New York Islandersin kannattaja, koska aloin seuraamaan joukkuetta Jesse Joensuun siirryttyä organisaatioon ja John Tavaresin tultua "pelastajaksi". Lopulta muutaman kerran jälkeen huomasin yhtäkkiä kannattavani Islesia. Muita tapoja voivat olla esimerkiksi tietystä pelaajasta pitäminen, hyvä pelityyli tai vaikkapa sopivasti nähty TV-ottelu.

Ja vaikka järki sanoo muuta ja uskokin meinaa loppua, niin tänäkin iltana allekirjoittanut menee Isomäen jäähalliin. Ässät pelaa Porissa KalPaa vastaan. Todennäköisyydet ovat tylysti Ässiä vastaan. Mutta sydän on sitä mieltä, että meillä on mahdollisuus. Tänään voidaan voittaa. Ja sen voiton myötä olisi vieläkin mahdollisuus nousta pudotuspeleihin. Toivo kuolee viimeisenä.

---

Pitää kyllä todeta, että en ymmärrä Ilveksen ja Kärppien valmentajien potkuja. Tai Ilveksen ymmärrän. Joukkue halutaan herätellä. Mutta Mälkiä potkittiin vain hetki jatkosopimuksen teon jälkeen pois joukkueesta. Linjattomuus paistaa läpi koko Ilveksen toiminnasta. Kukaan ei tunnu tietävän, että mitä halutaan ja miten halutaan. Ilveksen organisaatio on kyllä täysin sekaisin ja sinällään putoaminen Mestikseen voisi tehdä hyvää. Ainakin organisaation silmät heräisivät todellisuuteen. Kärppien tapauksessa ei voi muuta sanoa, kuin että tehtiin liian vähän liian myöhään.