Raumalle!

Perjantaina kirjoitetaan jälleen yksi kappale kahden legendaarisen joukkueen kohtaamisten kirjaan. Satakunnan herruus on jälleen jaossa. Vastakkain ovat Ässät ja Lukko. Vaikkakin viime vuosina vastakkainasettelu on hieman laantunut osin menestymättömyyden, osin puutteellisen identiteetin takia (ensin vuosituhannen alussa Ässissä ei ollut porilaisia, nyt Lukossa ei ole raumalaisia) ja osin aikojen muuttumisten takia, mutta silti tässä paikalliskamppailussa on vielä sitä jotain. Vastaavia kamppailuita ei Suomessa juuri muita ole HIFK:n ja Jokereiden vääntöjä lukuun ottamatta. Nyt pelataan Raumalla ja tällä kertaa tämä porilainen lähtee Raumalle kannattamaan Ässiä ja toivomaan voittoa. 

Täytyy myöntää, että vaikka olen kannattanut Ässiä nyt jo yli 15 vuotta, niin tämä on vasta toinen kerta, kun käyn Raumalla. Ensimmäinen kerta oli viime kesän Pitsiturnaus ja se on siinä ja siinä, että voiko sitä jääkiekoksi sanoa. Viihdyttävä tapahtumahan se on ja kesän jälkeen saa silloin haistella jäähallin tuoksua ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen, mutta onhan se peli siellä karmeaa kuraa. Mutta nyt pääsee näkemään toivottavasti viihdyttävämpää kiekkoa. Ainakin Ässät on yrittänyt panostaa kiekolliseen peliin ja niin on myös Lukko. Tapaninpäivän Lukko - Ässät oli ainakin todella hyvää kiekkoa ja sama olisi nytkin tilauksessa. Kannattajilta taas odotan hyvää kannustusta puolin ja toisin. Mutta älkää provosoiko älkääkä provosoituko, kuten Vaasassa sanottiin. Eikä kenenkään tarvitse kuvitella olevansa Tarzan. 

Joukkueet lähtevät kovin erilaisista asetelmista liikkeelle. Lukko johtaa sarjaa, mutta pistetahti on hiipunut. Viimeisestä kahdesta pelistä on tullut tappio. Lukko on kärsinyt loukkaantumisista viime aikoina ja se ei voi olla näkymättä joukkueessa. Suomalaisen kiekon kannalta se on tosin hyvä asia, sillä harvinaislaatuinen yksilö pelaa nyt Lukon joukkueissa suuria minuutteja. Maalintekijäksi profiloitunut Eero Elo on kiinnostava tapaus. Kaiketi Elo sitten pyörii kentällä 58 minuuttia saamatta aikaiseksi mitään ja tekee sitten voittomaalin huippukautta pelaavan Jussi Rynnäksen taakse. Ässien tapauksessa porilaisten marssi on hyytynyt ratkaisevilla hetkillä. Nuoret pelaajat eivät vielä olleet valmiit koko kautta kestävään puristukseen, mutta kyllä nyt silti ollaan viety rahaa pankkiin ja ensi vuonna haetaan rahat takaisin korkojen kera. Nuorten taso ei vielä tällä kaudella riittänyt ja kun Ässillä on sairastuvalla ykköspuolustaja Ville Uusitalo ja kapteeni Matti Kuparinen, on tehtävä vaikea. Varsinkin kun Marko Luomala ja Sakari Salminen surffailevat tällä hetkellä tehottomina ja miettivät jo ensi kauden kuvioitaan. Tehottomuus onkin ollut viime aikojen ongelma ja Luomalan sekä Salmisen pitäisi olla ne ratkaisijat. No ehkä Tomas Zaborsky tällä kertaa tekee ne ratkaisevat maalit.

Ja viime kerrallahan Ässät voitti paikalliskamppailun Porissa! Voitto voittomaalikilpailun jälkeen tuntui silloin todella makealta. Nyt kyllä kaivattaisiin kolmea pistettä, jotta Ässät pysyisi mukana pudotuspelipaikkojen taistelussa.

---

Tärkeistä pisteistä puheen ollen, Ässät laittaa kovat piippuun. Kun peli Lukkoa vastaan on taputeltu, niin aletaan valmistautumaan jo lauantain kotiotteluun. Vastaan asettuu Pelicans ja yleisö on varmasti hallissa paljon. Syy on se, että sponsorien ansiosta peliin myydään lippuja ilmaiseksi. Hinta nolla euroa. Jokainen porilainen voi käydä hakemassa itselleen lipun ja tulla kannustamaan Ässät voittoon. Jos Pelicansille hävitään, niin pudotuspelipaikka alkaa olla menetetty. Siksi onkin ihan fiksu veto houkutella yleisöä hallille mahdollisimman paljon. Niin ja muistutuksen vuoksi, mitä viimeisimmässä Porissa pelatussa Pelicans-pelissä tapahtui? Pasi Nurminen kävi löytämässä itselleen talvirenkaan vaihtoaitiosta. Pitäisikö tällä kertaa sitten lahjoittaa Nurmiselle kesärenkaat, ettei Porista tarvitse tulla niitä enää hakemaan? Mutta eiköhän odotettavissa ole huutoja tyylillä "Nurminen varo, rengas tulee".

---

NHL:ssä tehtiin kauden viimeiset siirrot. Tämän vuoden trendin mukaisesti suomalaisia liikkui jälleen kerran. Vesa Toskala siirtyi Anaheim Ducksista Calgary Flamesiin. Kaksikko Kiprusoff - Toskala kohtaa jälleen. Tällä kertaa Toskala tosin ei varmaan pääse pelaamaan kuin ottelun tai kaksi, sillä Kiprusoff pelaa aina ja vähän päällekin. Toskala voi taas lähinnä miettiä, että laittaisiko päähän pipon vai lippiksen. Petteri Nokelainen taas siirtyi Anaheimista Phoenix Coyotesiin. Nokelainen on vallannut paikan NHL:stä jarruketjun sentterinä ja sama odottanee myös Phoenixissa. Mutta kiinnostavan tästä tekee, että samoilla asetelmilla pelaa Phoenixissa toinenkin suomalainen. Lauri Korpikoski pelaa Phoenixisssa myös jarruketjuissa. Tähän kun lisätään se, että Nokelainen ja Korpikoski pelasivat muutama vuosi takaperin nuorten maajoukkueissa samassa ketjussa ja tehokkaasti, niin tässähän mielenkiintoinen tutkapari seurattavaksi. Toivotetaan onnea Nokelaiselle ja Korpikoskelle. Oskar Osala taas vaihtoi seuraa suomalaisia ystävällisesti katsovaan Carolina Hurricanesiin. Farmissa Osala varmaan jatkaa, mutta suurempi rooli lienee tarjolla. Ja ensi kaudeksi lienee täydet mahdollisuudet nousta NHL:ään. Miksei toki jo tällä kaudella, jos Osala pääsee hyvään vireeseen uudessa organisaatiossa. Myös Miika Wiikman vaihtoi organisaatiota Phoenix Coyotesiin. Farmissa elämä varmaan jatkuu, mutta ehkä uudet maisemat auttaa Wiikmania nostamaan tasoaan. Jää nähtäväksi. Toivottavasti suomalaiset onnistuvat uusissa seuroissaan!