Sami Vatanen varattiin toisena 4.6.2010 pidetyssä KHL:n varaustilaisuudessa. Hetkinen. Siis missä? Onko KHL:llä myös oma varaustilaisuutensa? Ja onko sillä mitään merkitystä? KHL:llä on nykyään myös varaustilaisuus, koska joidenkin mielestä se oli hyvä ajatus pitää myös Venäjällä varaustilaisuus. Lopputulos vain on oiva todiste siitä, että kaikkea ei ehkä kannata lähteä kopioimaan.
Pohjois-Amerikassa juniorityö toimii aivan eri tavalla kuin Euroopassa. Noustakseen seuraavalle tasolle, pelaajien tulee näyttää kerta toisensa jälkeen kykynsä, jotta jokin seuraavan tason joukkue kiinnostuu pelaajasta. Tapoja on ilmoittautuminen try-outille, tai kuten Kanadan juniorisarjoissa ja NHL:ssä, varaustilaisuudessa oikeuksien hankkiminen. Systeemi on aivan erilainen kuin Euroopassa. NHL-joukkueilla kun ei ole mitään A-junioreita, jossa pelaa omat kasvatit, vaan pelaajien oikeudet hankitaan ja pelaajien kasvatus jää muilla joukkueille. Euroopassa taas erimerkiksi porilainen menee ensimmäiseksi pelaamaan Ässiin, pelaa Ässissä junioriuransa ja pelaa myös todennäköisesti ensimmäiset liigaottelunsakin Ässissä, jos taso riittää. Jotkut pelaavat miltei koko uransa samassa organisaatiossa. Tämä ei ole yksinkertaisesti mahdollista Pohjois-Amerikassa, toisin kuin Euroopassa.
Siksi KHL:n varaustilaisuus on erittäin outo, eikä media-arvokaan nouse edes lähelle NHL:n varaustilaisuutta. Se, että 17 - 21-vuotiaiden oikeudet voi varata muutamaksi kaudeksi, kuulostaa vielä ihan hyvältä. Pelaajan voi siis varata ennemmin, kuin NHL-joukkue varaa. Siksi Mikael Granlund ja Teemu Pulkkinen varattiin jo viime vuonna KHL:ään. Mutta hauskaksi asian tekee se, että varatulla pelaajalla ei voi olla sopimusta NHL:ään, KHL:ään, Vysshaya Liigaan (Venäjän toiseksi korkein sarjataso) eikä MHL:ään (Venäjän korkein junioriliiga). Ei ihmekään, että moni joukkue oli ihmeissään. New York Islandersin John Tavares, Calgary Flamesin Mikael Backlund ja Dallas Starsin Philip Larsen yritettiin varata KHL:ään, mutta heidän varauksensa mitätöitiin. Lisäksi KHL-joukkueilla on etuoikeus omiin pelaajiinsa. Mikäli toinen seura yrittää varata oman kasvatin, niin kasvattiseura voi käyttää oman varausvuoronsa ja pitää pelaajansa. Tätä oikeutta käytettiin myös tänä vuonna 25 kertaa! Onpa harvinaisen järkevä systeemi! Lisäksi kaiken huippu on sääntö, jonka mukaan mitä pienemmällä sijalla venäläinen pelaaja varataan, sitä enemmän varaavan seuran pitää maksaa kasvattajaseuralle ja pelaajalle. Korvaukset ilmeisesti lähentelevät sataatuhatta dollaria! Kuka haluaa maksaa 17-vuotiaasta raakileesta 100.000? Ei ihmekään, että jotkin joukkueet varailivat lähinnä omia pelaajiaan.
KHL:n kannattaisi lopettaa tällainen pelleily ihan ensi alkuun. Pahin mahdollinen tilannehan on se, että huikeat rahat juniorityöhön satsanneet joukkueet päättävät lopettaa kunnollisen junioritoiminnan, sillä ainahan pelaajia voi varata varaustilaisuuden kautta. Ja sitten huonommilla resursseilla harjoittelemaan joutuneet pelaajat eivät olekaan edellisten veroisia. Kaiken hyvän lisäksi tämä farssi kestää seitsemän kierrosta, jossa varataan lähes 200 kiekkoilijaa. Kaikki joukkueet eivät tosin tainneet edes käyttää kaikkia varausvuorojaan. No, toivottavasti tällainen järjestelmä ei tule Suomeen. Se tästä vielä puuttuisikin, että SM-liiga keksisi lanseerata tänne samanlaisen järjestelmän, jossa ei kuitenkaan saa varata pelaajia liigaorganisaatioista tai Mestiksestä.
Eero Elo on yksi KHL:ään varatuista suomalaista
Joka tapauksessa lopuksi vielä lista tänä vuonna KHL:ään varatuista suomalaisista:
2. Sami Vatanen - Metallurg Novokuznetsk
13. Joonas Donskoi - Avangard Omsk
49. Mika Partanen - Metallurg Novokuznetsk
122. Niclas Lucenius - Dinamo Riika
140. Julius Junttila - Sibir Novosibirsk
159. Rasmus Rissanen - Metallurg Magnitogorsk
160. Erik Haula - SKA Pietari
164. Eero Elo - Budivelnik
176. Sami Aittokallio - ZSKA Moskova
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti