Vancouver 2010

Olympialaiset lähestyvät! Asian olen huomannut pariin otteeseen ihan tässä lähiaikoina. Viikonloppuna katselin jotain ohjelmaa, jossa jo hehkutettiin kuuden päivän kuluttua alkavia olympialaisia. Eilen ajattelin, että KHL:ää voisi ehkä katsella tällä viikolla, jos hyvä ottelu tulisi. Ei tullut, sillä otteluita ei pelata. Olympiatauko on alkanut jo Venäjällä. Ja SM-liiga sekä NHL menevät myös pian tauolle. Joten siihen ei ole enää kauaa, kun maailman parhaat jääkiekkoilijat (Anze Kopitaria lukuun ottamatta) kohtaavat ja jokainen maajoukkue yrittää voittaa maailman kovatasoisimman turnauksen. Näiden maiden joukossa on myös pieni Suomi. Mutta Suomi ei ole ennakkosuosikki, mutta ei heikoinkaan. Jotkut maat ovat todennäköisesti heikkoja, mutta ajattelin tutustutaa ihmisiä näihinkin maihin. Joten ennakko olympialaisista on paikallaan ja tässä tulee olympialaisissa pelaavat maat omasta mielestäni paremmuusjärjestyksessä.

Suosikit

Kanada

Kanadan joukkue on luonnollisesti äärimmäisen kova. Koko joukkue on täynnä tähtiä ja muutamaa neljännen ketjun rooliin valittua pelaajaa lukuun ottamatta jokainen pelaaja pystyisi pelaamaan suuremmassakin roolissa, vaikka ykköskentässäkin ilman mainittavaa tason putoamista. Varsinkin maalivahtiosastolla maaliin voi laittaa aivan kenet tahansa kolmikosta Brodeur, Luongo, Fleury. Joukkue on kanadalaiseksi joukkueeksi roolitettu yllättävän hyvin ja tavoitteena on selkeästi ollut valita kotikisoihin paras mahdollinen joukkue. Kanada tulee pelaamaan hyvää ja taitavaa jääkiekkoa huippuyksilöillä, mutta Kanadan kulttuurin tuntien fyysisyys tulee myös näyttelemään merkittävää roolia. Joukkue on kaikin osin loistava, mutta suurin ongelma tulee menestyspaineista. Kotikisoista ei kelpaa kanadalaisille nimittäin mikään muu kuin kulta.

Tähtipelaajat: Sidney Crosby, Martin Brodeur, Duncan Keith, Joe Thornton

Venäjä

Venäjä on Kanadan suurin haastaja.  Valmentaja Vjatseslav Bykov on parin viime vuoden aikana saanut venäläiset pelaamaan kurinalaisesti viihdyttävää ja hyökkäävää jääkiekkoa. Nyt olympialaissa Venäjällä on kenties kaikkein hurjin hyökkäyskalusto, joka on koottu NHL:n ja KHL:n tähdistä. Maalivahditkin ovat Venäjällä hyviä. Mutta tasoitusta Kanadalle annetaan puolustuksessa. Hyviä pelaajiahan Venäjän puolustus on tyännä, mutta aivan huippuyksilöitä ei juurikaan. Juuri tuo voi olla se ratkaiseva ero. Lisäksi osa joukkueesta on pelannut NHL:ää hidastempoisemmassa ja suuremmilla kentillä pelatussa KHL:ssä, joten pienessä kaukalossa pelatuissa olympialaisissa voi vauhti, sekä fyysisyys tulla yllätyksenä.

Tähtipelaajat: Aleksandr Ovetshkin, Ilja Kovaltshuk, Jevgeni Malkin, Andrei Markov

Haastajat

Ruotsi

Ruotsilla on jälleen nimivahva nippu kasassa, kun Ruotsi lähtee puolustamaan olympiakultaa. Puolustus on täynnä NHL-tähtiä ja hyökkäyksessä on muutama todellinen tähtipelaaja, samoin kuin muutama eliittiluokan jarruketjun pelaaja. Syvyyttä joukkueessa ei tosin ole samalla tavalla, kuin kahdella suurimmalla suosikilla. Tosin ruotsalaiset varmasti kompensoivat tuota puutetta tunnetusti taktisella osaamisella, joten joukkuetta ei tule aliarvioida. Ja varsinkin Sedinit voivat olla melkoinen täsmäase loppupeleissä. Mutta suurimmat ongelmat ovat liikkeessä ja vauhdissa. Ruotsalaiset usein neppailevat liikaa ja peli muuttuu liian hitaaksi, jolloin nopeammat joukkeet, kuten Kanada, Venäjä, USA ja Suomi saavat iskun paikan. Lisäksi paljon riippu maalivahti Lundqvistista. Hänen epäonnistuessaan Ruotsilla ei ole menestykseen vaadittavaa maalivahtia.

Tähtipelaajat: Nicklas Lidström, Henrik Sedin, Daniel Sedin, Henrik Zetterberg

USA

USA:n kiekkoilu on ollut tällä vuosituhannella selvässä nousussa. Juniorituotannon taso on noussut ja menestys nuorten kisoissa on parantunut. Aiemmasta poiketen mitaleita on alkanut tulemaan nuorten tasolla. Nyt se alkaa näkymään myös maajoukkueessa. Uuden polven pelaajia on noussut NHL:ssä tähtien tasolle ja vanha papparyhmä on viimein saanut väistyä. Nyt on uuden sukupolven vuoro kannatella joukkuetta. Ja nämä pelaajat ovat aiempaa taitavampia ja varsinkin nopeampia. Suurin ongelma joukkueella on se, että suuri osa avainpelaajista ei vielä todennäköisesti pysty kannattamaan joukkuetta loppuun saakka, sekä puolustuksen tähtipelaajien puuttuminen. Tosin puolustusta paikkaa NHL:n kenties kuumin maalivahti Ryan Miller. Mutta joka tapauksessa USA on yllätysvalmis joukkue, mutta vielä ei kuitenkaan taida olla menestyksen aika. Kenties sitten neljän vuoden kuluttua?

Tähtipelaajat: Ryan Miller, Zach Parise, Paul Stastny, Patrick Kane

Suomi

Suomella on paperilla kohtuullisen kova joukkue. Vanha runko pelaa vielä kerran. Mutta usean avainpelaajan parhaat vuodet ovat valitettavasti jo takana, eikä uusia tähtiä ole noussut kovin paljoa. Eikä Jussi Jokisen pudottaminen tuota ainakaan auttanut. Mutta kuitenkin, Suomella on sellainen joukkue, joka kaiken sattuessa nappiin pystyy taistelemaan jopa voitosta. Miikka Kiprusoff on yksi NHL:n parhaista maalivahdeista ja häneen voi luottaa. Puolustus ja hyökkäys on täynnä kohtuullisen laadukasta materiaalia, mutta kolmannet ja neljännet ketjut eivät paperilla pysty kilpailemaan aivan huippujen kanssa. Lisäksi Suomella ei ole takuuvarmaa tähtipelaajaa tai maalintekijää, mikä on ongelma. Mutta Suomen mahdollisuus onkin pelata hyvin joukkueena ja voittaa muut taktisella tasolla. Ja hyvät ihmiset, se voi riittää yllättävän pitkälle.

Tähtipelaajat: Miikka Kiprusoff, Mikko Koivu, Kimmo Timonen, Joni Pitkänen

Tshekki

Tshekin jääkiekkoilun kulta-aika on takana. Naganon olympiakulta vuonna 1998 ja MM-kullat ovat enää muisto vain. Tshekin jääkiekkoilu ei ole lähivuosina enää tuottanut juuri ollenkaan tähtipelaajia ja se näkyy jo. Joukkueessa ei ole enää kovin montaa todellista huippua ja osa tähdistäkin alkaa jo olemaan uransa lopussa. Tomas Vokoun on kyllä hyvä maalivahti, mutta pystyykö hänkään paikkaamaan puolustuksen kapeutta? Ja pystyykö hyökkääjät enää turvautumaan pelkkään taitoon? Tshekin suuri ongelma on ollut aina joukkuepelin ja taktisen osaamisen puute ja se näkyy vuosi vuodelta aina vain kovemmin. Enää sitä ei voi paikata huippuyksilöillä ja tulokset todennäköisesti on kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen nähden murheelliset. Vaikka Tshekillä on vieläkin paremmat yksilöt kuin Suomella, niin taktisen osaamisen puute pudottaa Tshekin suosikeissa jopa Suomen taakse.

Tähtipelaajat: Tomas Plekanec, Tomas Kaberle, Tomas Vokoun, Jaromir Jagr

Keskitaso

Slovakia

Slovakialla on Suomeen ja Tshekkiin verrattava tilanne. Vanha ja MM-kultaa tuonut runko on edelleen mukana, mutta ikä alkaa painaa. Paperilla joukkue näyttää vielä hyvältä, mutta todellinen taso alkaa olla jo pudonnut uran huippuhetkistä. Palffy tai Stümpel eivät ole enää samalla tasolla kuin ennen. Toki Slovakialla on varsinkin kärkiketjuissa laadukkaita pelimiehiä jokaiselle pelipaikalle. Jopa maalivahti Jaroslav Halak on kohtuullisen kilpailukykyinen. Mutta syvyys puuttuu ja yksikin loukkaantuminen tuntuisi todella paljon. Slovakian mahdollisuudet piilevät muutaman superyksilön, kuten NHL:n viime kauden parhaan puolustajan Zdeno Charan onnistumisessa, mutta suuria toiveita ei voi elättää. Varsinkaan, kun taktinen osaaminen Slovakiassa on onnetonta ja MM-menestys kertoo tuosta kaiken oleellisen. Mutta toisaalta, tunnuslause "vielä kerran" voi viedä Slovakian pitkälle, mutta ei välttämättä mitaleille.

Tähtipelaajat: Zdeno Chara, Ludomir Visnovsky, Marian Gaborik, Marian Hossa

Sveitsi

Sveitsi on vakiinnuttanut paikan kahdeksanneksi kovimpana maajoukkueena ja on alkanut jopa uhkaamaan Slovakiaa. Päävalmentaja Ralph Kruger on pitkän urakkansa aikana vienyt Sveitsin kerta toisensa jälkeen MM-kisoissa puolivälieriin ja viime olympialaisissa tuli kuudes sija sekä voitot Kanadasta ja Tshekistä. Sveitsi on luottanut koko joukkueen voimin puolustamiseen ja kohtuullisten taitavien yksilöidensä vastaiskuihin ja se on tuottanut tulosta. Mutta olympialaisissa suurempien maiden materiaalietu on todennäköisesti liian suuri, sillä Sveitsi juniorityön kehittymisestä huolimatta ei ole kasvattanut NHL-tasolle pelaajia juurikaan. Olympialaisten taso on niin kivikova, että pelkät Sveitsin liigan tähdet tuskin riittävät, sillä tempo ja fyysisyys ovat Vancouverissa paljon Sveitsin liigaa edellä. Odotettavissa on tasaisia pelejä niin parempia, kuin heikompiakin vastaan, mutta Sveitsi ei tule yllättämään, kuten Torinon lentokentän kokoisella jäällä.

Tähtipelaajat: Mark Streit, Jonas Hiller, Anders Ambühl, Yannick Weber

Jämäsijoille

Saksa

Saksa ei vaan vakuutta. Periaatteessa materiaali ei jää paljon Sveitsille, mutta hienon uran tehnyt Uwe Krupp ei ole valmentajana vielä onnistunut vakuuttamaan minua. Saksa on mielestäni poikkeuksetta alisuorittanut. Nytkin joukkueessa on kasa NHL-pelaajia, joista osa on hyvää NHL-tasoa. Mutta kuvaavaa Saksan tapauksessa on usean sadan NHL-ottelun puolustajan Christoph Schubertin jättäminen pois joukkueesta, vaikka Saksa nimesi peräti 35 pelaajaa, joista osa on Suomen SM-liigaakin heikomman DEL-liigan tusinakavereita. Tosin jopa Jochen Hecht korvasi vasta myöhemmin jonkun satunnaisen saksalaisen. Mitä voi odottaa joukkueelta, joka on taktisesti heikko ja taustoissakin ollaan aivan sekaisin? Niinpä. Maalivahtiosastokaan ei vakuuta, sillä Dimitri Pätzöld tai Thomas Greiss eivät täytä kansainvälisiä mittoja. Saksalta ei kannata liikoja odottaa. Varsinkin kun peli ei ole ollut aiemmin kovinkaan kurinalaista.

Tähtipelaajat: Christian Ehrhoff, Dennis Seidenberg, Jochen Hecht, Marcel Goc

Valko-Venäjä

Valko-Venäjästä moni muistaa Salt Lake Cityn ja voiton Ruotsista. Valko-Venäjä ei ole mikään heittopussi ja valtion tuesta johtuen jääkiekko saa Valko-Venäjällä paljon resursseja, jotka parantavat maajoukkuetta. Viimeisinä parina vuotena Valko-Venäjä onkin onnistunut MM-kisoissa kohtuullisesti tiukalla joukkuepuolustuksella ja Mezinin uskomattomilla torjunnoilla. Maata vie nykyään eteenpäin myös KHL-joukkue Minskin Dynamo, jossa pelaa muun muassa Ville Peltonen. Mutta siellä pelaa lähinnä valkovenäläisiä, jotka pääsevät pelaamaan kovatasoisia pelejä ilta toisensa jälkeen ja tulevaisuudessa tuosta voi olla paljon iloa. Valko-Venäjän kannalta ikävä uutinen on tosin Mikhail Grabovskin ja Sergei Kostitsynin loukkaantumiset, jolloin NHL-tason hyökkääjät jäävät vähiin. KHL-tasollakaan moni ei ole ratkaisija, joten nyt tuskin edes Mezin, NHL-tason puolustaja Salei ja puolustaminen riittävät. 

Tähtipelaajat: Ruslan Salei, Andrei Kostitsyn, Andrei Mezin, Aleksei Kaljuzhnyi

Latvia

Latvian parhaat vuodet ovat takana. Latvian oma juniorityö on ollut pitkään aika heikkoa ja uusia tähtiä ei ole juuri syntynyt. Tosin nyt on valoa tunnelin päässä ja tätäkin joukkuetta leimaava KHL-joukkue Riikan Dynamo auttaa latvialaispelaajia pääsemään pelaamaan kovalla tasolla. Mutta vielä joukkue ei ole valmis suuriin peleihin. Riikan Dynamo on nimittäin alemman keskitason KHL-joukkue ja joukkueeseen ei montaa pelaajaa tuon joukkueen ulkopuolelta tullut. Skrastins ja Bartulis NHL:stä ovat toki tärkeimmät vahvistukset, mutta tuskin pari vahvistusta riittää viemään joukkuetta pitkälle, tai edes pelaamaan tasaisesti isoja maita vastaan. Latvia toki on paljon yhtenäisempi joukkue kuin mikään muu turnauksen joukkue ja Masalskiksen huipputorjunnoilla Latvia voi yllättää ensimmäisissä otteluissa positiivisesti. Mutta lopulta materiaali loppuu kesken.

Tähtipelaajat: Karlis Skrastins, Oskars Bartulis, Edgars Masalskis, Herberts Vasiljevs 

Norja

Norja sen sijaan on nousussa. Norja on voittanut viime aikoina esimerkiksi Tanskan useampaan otteeseen, joka ei ollut kovin tavallista vielä vuosituhannen alussa. Suuria NHL-tähtiä joukkueessa ei kenties ole, mutta Tollefsen on NHL:ssä pelannut puolustaja, Thoresen KHL:n pistepörssissä korkealla, Vikingstad kolmas Saksan DEL-liigan pistepörssissä ja Zuccarello Aasen Ruotsin Elitserienin pistepörssin kolmas. Norjalla on muutama muukin Ruotsissa hyvin pelaava hyökkääjä, joten hyökkäys on varmaankin jopa parempi, kuin vaikka Valko-Venäjällä tai Latvialla.  Norjan suurin ongelma onkin omassa päässä. Puolustuksessa ei ole kovia nimiä, eikä myöskään maalivahtiosastolla. Norjan liigasta ei tulla edes MM-kisoihin ratkaisemaan pelejä. Kuvaavaa onkin, että maalivahdiksi on valittu Mestiksessä pelaava Andre Lysenstoen ja Norjan kansalaisuuden pari vuotta sitten saanut entinen Mestis-pelaaja Juha Kaunismäki. Norjan taktinen osaaminen on ehkä parempaa, kuin monella muulla, mutta oma pää tulee vuotamaan turhan paljon. Mutta hyökätä joukkue ainakin yrittää ja se on jo positiivista!

Tähtipelaajat: Ole Kristian Tollefsen, Patrick Thoresen, Tore Vikingstad, Mats Zuccarello Aasen

Suomen ensimmäinen ottelu on keskiviikkona 17.2 Valko-Venäjää vastaan. Ottelu alkaa kello 22, joten suurin osa pystynee katsomaan kyseisen pelin. Onko Suomen peli kunnossa heti ensimmäisessä ottelussa ja pystymmekö ohittamaan Mezinin? Vastaus tuohon tulee reilun viikon päästä!