sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Surkea näky

Tiedän, että olen kirjoittanut aiemminkin New York Islandersista. Syynä on se, että tiedän tuosta joukkueesta jotain. Vielä viime kaudella sävy oli melko positiivinen. Näytti vihdoin siltä, että kenties organisaatio on viimein mennyt oikeaan suuntaan. Mutta tilanne on taas se, että toivo taisi olla turhaa. Islanders on ajautunut massiiviseen 12 ottelun tappioputkeen, eikä viime yön peli kovin paljoa positiivisia ajatuksia luonut. Suurin syy on omistaja Charles Wangin, sekä manageri Garth Snowin johtama taustaorganisaatio.

Selkein epäkohta on entisen päävalmentajan Scott Gordonin erottaminen. Gordonia pidetään USA:ssa lupaavana valmentajana, joka on saanut AHL:n vuoden valmentajalle myönnettävän palkinnon, sekä on ollut apuvalmentajan parina viimeisenä kaudella USA:n joukkueessa. Lisäksi Gordon peluutti Islandersia juuri, kuten heikon joukkueen valmentajan tulee joukkuetta valmentaa. Se mikä taidossa hävitään pitää voittaa takaisin luistelulla, taistelulla sekä karvaamisella. Viime kaudella Islanders esitti hyviä otteita, mutta jäi hieman pudotuspeleistä. Nyt moni ajatteli, että Islanders voisi kenties nousta tasoa ylemmäksi, mutta totuus on se, että Islanders on heikko joukkue. Materiaali ei riitä oikein ketään vastaan. Selkeä esimerkki on se, että joukkue on vain juuri ja juuri NHL:n palkkalattian yläpuolella. Tämä siitä huolimatta, että palkkoihin vaikuttaa vieläkin viimeksi keväällä 2007 Long Islandilla pelanneen Aleksei Jashinin iso sopimus, sekä maalivahti Rick DiPietron älytön 15-vuotinen sopimus.

Ja ohut materiaali muuttui jo ennen kauden alkua vieläkin kapeammaksi. Ykköslaituri Kyle Okposo, ykköspuolustaja Mark Streit, sekä luottopuolustaja Andrew MacDonald ovat olleet pitkään sairastuvalla ja se valitettavasti näkyy. Tämän jälkeen hyökkääjistä John Tavares on ainoa, joka on ykkösketjun vaatimalla tasolla, ja hänkin on nyt jäänyt ihan yksin. Kakkosketjussa Josh Bailey ja Matt Moulson kyllä pärjäävät. Alemmissa ketjuissa Frans Nielsen on hyvä kahden suunnan pelaaja, sekä Zenon Konopka hyvä puolustava keskushyökkääjä. Puolustajista James Wisniewski on kyllä hyvä hyökkäyssuuntaan, mutta oman pään peli on puutteellista. Lisäksi Mike Mottau on osoittanut hyväksi hankinnaksi varmalla oman pään pelaamisella. Muut pelaajat ovatkin sitten heikompaa tasoa ja pelaavat usein liian isossa roolissa. Tuollaisilla kavereilla Scott Gordonin olisi sitten pitänyt pärjätä. Eikä minulle kyllä ole valjennut viime ottelunkaan jälkeen, että mitä Bridgeport Sound Tigersista nostettu valmentaja Jack Capuano tuo joukkueeseen, mitä Gordon ei tuonut. Onneksi hän on tällä hetkellä ilmoitettu vain väliaikaiseksi valmentajaksi.

Kyle Okposon loukkaantuminen oli Islandersille iso takaisku

Taustaorganisaation heikkoutta osoittaa selkeästi myös kesän hankinnat. Puolustusta kyllä onnistuttiin vahvistamaan ihan hyvin Wisniewskillä, Mottaulla ja Mark Eatonilla, mutta hyökkäys on edelleen huono. Sinne ei hankittu yhtään varmaa ja kokenutta hyökkääjää, joka kykenisi pelaamaan hyvällä tasolla pelistä toiseen. Sen sijaan toivottiin, että salama iskisi toistamiseen samaan paikkaan, kuten viime kaudella. Matt Moulson nousi yllättäen farmista 30 maalin mieheksi. Mutta se ei tarkoita, että sama tapahtuisi nyt. Michael Grabner kyllä tuo energiaa ja luisteluvoimaa alaketjuihin, mutta pisteitä hän ei juuri tuo. Ja jos joukkue tarvitsi energiapelaajaa, niin miksi Islanders luopui paremmasta, kokonaisvaltaisemmasta ja potentiaalisemmasta Sean Bergenheimista? P.A. Parenteau taas kyllä tuo pisteitä, mutta hän on hyödyllinen vain ylivoimalla, jos silloinkaan. Tasakentällisin kaikesta näkee, että hän on farmista nostettu mies, joka pelaa aivan liian suuressa roolissa.

Ja nämä ovat vain joitain epäkohtia. Entisen apulaismanagerin ja varauksista huolehtineen Ryan Jankowskin erottamista moni pitää virheenä. Varsinkin kun tilalle ei tullut yhtä hyvää kaveria. Puhetta on myös viime hetkinä aiheuttanut kutakuinkin ainoana median edustajana Islandersia enemmän edustaneen Chris Bottan kohtelu. Häntä ei ensiksi oikein haluttu hallille ja myöhemmin hänen pitämänsä Islanders Point Blank suljettiin seuran toimesta. Ilmeisesti Islandersia ei saanut kritisoida, vaikka tappioputki venyy koko ajan pidemmäksi. Ja tietenkin montaa mietityttää Charles Wangin saamattomuus jäähallin kanssa. Nykyinen Nassau Veterans Memorial Coliseum on hajoamassa käsiin, mutta uuden hallin kanssa ei ole vieläkään päästy eteenpäin. Halli on jo niin heikossa kunnossa, että moni pelaaja ei pelkästään sen takia halua tulla pelaamaan Long Islandille. Paitsi jos annetaan selkeästi enemmän rahaa kuin muualla. Ja harvalle halutaan antaa. Mutta nyt tilanne on se, että heikot esitykset, oudot päätökset ja tappioputki näkyy tylysti yleisömäärässä. Ottelussa Panthersia vastaan yleisöä oli vaivaiset 9100, mikä on NHL:ssä aivan naurettava määrä.

Mutta kai sitä on jälleen pakko katsella, kun New York Islanders kohtaa parin tunnin päästä Atlanta Thrashersin. Kai sitä kuvittelee, että vahinko sattuisi ja Islanders voittaisi. Ja Jesse Joensuu varmaankin pelaa Thrashersia vastaan, ja porilaisena porilaisen otteita on aina kiinnostavaa seurata.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti