Hienoa Leijonat! Tanskaa vastan pelatun ottelun jälkeen piti herätä. Ja niin kävi. Saksaa vastaan pelattiin jo hyvin, mutta USA:ta vastaan Leijonat näyttivät hampaansa ja päästivät mojovan karjaisun. Hyvä että päästivät. Panokset olivatkin melkoiset. Voitolla varsinaisella peliajalla Suomi voitti lohkonsa, mutta tappion sattuessa oltaisiin jouduttu karsintasarjaan. Jännitys olikin sitä luokkaa, että hetkeen en olekaan kokenut, koska Ässät rämpii jossain aivan muualla kuin pudotuspeleissä. Kun lopulta Suomi maaleja teki, niin asunnon desibelitaso nousikin sen mukaisesti. Leo Komarovin tasoituksen aikana äänitaso pysyi vielä kohtuuden rajamailla, mutta Petteri Nummelinin laukoman ja Jarkko Immosen ohjaaman 2-1 maalin aikana huuto olikin jo huimaava. Ja äänitaso sen kuin kohosi Sami Kapasen tehtyä 3-1 maalin. Täytyykin varmaan pahoitella naapureita mekkalasta. Suomi päästi vielä yhden maalin, mutta 3-2 voitolla Suomi pelaa vielä mitaleista!
Joka tapauksessa turnaukseen tulee uusi itseäni kiinnostava pelaaja. Ensimmäiset kolme peliä tulikin seurattua Sami Vatasta. Nuorukaista ei kyllä paljoa pelota kiekon kanssa ja luistelu on miltei kuin taidetta. Iltasanomien Videotuomarit kuvailivatkin Vatasta hyvin. Suomen joukkue ei uskalla pelata huonosti, kun nuori puolustaja on kuin Jukka Jalosen peräänkuuluttaman pelirohkeuden ruumiillistuma. Mutta se Vatasesta. Nyt on vuorossa ensimmäinen vaasalainen NHL-pelaaja. Oskar Osala tulee mukaan joukkueeseen ja pääsee irti Valko-Venäjää vastaan. Jo pelatessaan Bluesissa Osala oli todella hyvä ja pelasi maajoukkueessakin ennakkoluulottomasti. Tuskin kehitys on Pohjois-Amerikassakaan pysähtynyt. Tason pitäisi siis riittää maajoukkueeseen. Mutta ennen kaikkea Osala tuo sellaisia asioita joukkueeseen, mitä meiltä on puuttunut. Perusongelmahan Suomella oli alkusarjassa jo se, että keskushyökkääjiä oli liikaa ja esimerkiksi Jori Lehterä jouduttiin laittamaan laitaan. Osala on sentään laitahyökkääjä. Ja lisäksi Suomelta on puuttunut puolustuksen lisäksi myös hyökkäyksestä kokoa. Ja sitä Osala nimenomaan tuo. Kokoa ja fyysisyyttä hyökkäyspäähän. Siihen kun lisätään ihan hyvät pelitaidotkin, niin tulos voi olla hyvin kiinnostava. Onhan Osala tehnyt AHL:ssä pari hattutemppuakin. Toivottavasti Osala onnistuu!
Leijonien taistelu mitaleista jatkuu siis ensiksi Valko-Venäjää vastaan. Lohkovoittajana Suomi saa siis vastaansa heikoimman joukkueen Lohko A:sta. Kyllähän Suomen pitäisi pystyä voittamaan Valko-Venäjä. Grabovski, Salei ja Kalyuzhni ovat Valko-Venäjältä hyviä pelaajia, mutta Suomella on niin paljon laajempi taso, että Valko-Venäjän ei pitäisi pystyä voittamaan. Mutta ennakkosuosikit eivät ole näissä kisoissa aiemmin aina voittaneet, ja Suomi onnistui jostain syystä viime keväänä häviämään juuri Valko-Venäjälle. Maalissa on vaihteeksi Pekka Rinne. Omasta mielestä se on hyvä homma, sillä Tanska-pelin tappiota vähiten voi Rinteen piikkiin laittaa ja kyllä NHL:ssä ykkösvahtina pelannut maalivahti ansaitsee uuden mahdollisuuden. Mutta maalivahtiin Suomi ei kyllä näissä kisoissa kaadu. Valko-Venäjän jälkeen vuorossa onkin sitten nuori ja nälkäinen Slovakia ja lopuksi vielä aivan huikaisevan kovan porukan paperilla kasaan saanut Venäjä. Ennustankin niin, että Suomi voittaa Valko-Venäjän ja Slovakian, mutta häviää niukasti Venäjälle päätyen lohkokakkoseksi ja saaden toisen jatkolohkon kolmannen joukkueen vastaansa (todennäköisesti joku joukosta Ruotsi, Tshekki, Sveitsi tai Kanada).
Niin ja pitää toivottaa onnea USA:lle karsintasarjaan. Otteluista Italiaa, Ranskaa ja Kazakstania vastaan tulee varmaan melkoisia spektaakkeleita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti