perjantai 1. huhtikuuta 2011

Ruotsissa kannatetaan paremmin

Kiitos Veikkauksen, olen kyennyt katsomaan viime aikoina hetken joitain Ruotsin Elitserienin pelejä. Peli on kentällä erilaista, mutta niin on myös kannattaminen. Ikävä kyllä omien kannattamisessa ruotsalaiset päihittävät suomalaiset selkeämmin kuin Tre Kronor voitti Leijonat Vancouverin olympialaisissa. Meininki katsomossa on selkeästi Suomen katsomoita monipuolisempaa ja kannattamiseen osallistuminen on keskimäärin parempaa. Maantieteellisesti Suomen ja Ruotsin välissä on vain pieni meri, mutta kannattajakulttuurissa eroa on valovuosi.

Otetaan eiliseltä pari esimerkkiä. Ensiksi katsoin hetken JYPin ja Bluesin välistä välieräottelua. Katsomosta ei kuulunut tuossa ottelussa juuri mitään muuta kuin rummutusta. Sinällään Jyväskylän rummut ovat uniikki ja hieno tuote, mutta koko kannattaminen ei omasta mielestäni saisi niihin perustua. Huutoja en tainnut kuulla ollenkaan. Seuraavaksi katsoin sivusilmällä yhden erän Luulajan ja Skellefteå AIK:n matsia. Siellä laulettiin oikeastaan koko ajan.

Suomalaiseen kannattamiseen verrattuna ero on käsittämätön. Ruotsalaiset lauloivat ja taputtivat jo hyvissä ajoin ennen ottelun alkua. Luulajan ja Skellefteån faniryhmät sitten jatkoivat tuota laulamista (tai ehkä paremminkin hoilaamista) ottelun aikana, eikä laulu loppunut oikeastaan missään vaiheessa. Välissä laulu vaihtui, mutta koko ajan kuului ääntä kahdesta eri suunnasta. Kannattajat taputtivat rytmissä koko ajan ja katsomoissa ruotsalaiskatsojat tunnustivat oman joukkueensa väriä selkeästi suomalaiskatsojia enemmän. Miten Suomi voi kannattamisessa tuntua Ruotsiin verrattuna niin kivikautiselta?

Suomessa suurimmalla osalla joukkueista on faniryhmänsä, joka yrittää tuoda modernimpaa meininkiä jäähalleihin. Ryhmät ovat kuitenkin useimmiten pieniä ja lauluissa sekä huudoissa on usein parantamisen varaa. Jyväskylän rummut ovat sinällään hauska lisä, mutta se ei yksistään riitä. Porissa ihmiset ovat osin syystä ylpeitä seisomakatsomostaan, joka tuottaa parhaimmillaan korvia satuttavat desibelit. Ikävä kyllä pelkkä Ässät!-huuto puuduttaa, eikä sillä saada useinkaan pitkäaikaista mekkalaa. Helsingissä HIFK:n ja Jokereiden fanit ovat tehneet hyvää työtä, jolla saadaan toivottavasti jatkossa entistä parempaa menoa halleihin. Mutta kenties (omasta mielestäni) parasta kannattamista olen kuullut Vaasan Sportin kannattajilta. Parhaimmillaan heidän kannattajistaan todella suuri osa huutaa ja laulaa, eikä materiaalin monipuolisuudessakaan ole moittimista.

Suomessa ollaan otettu ensimmäisiä askeleita kohti monipuolisempaa kannattajakulttuuria. Tie on vielä pitkä, mutta kenties vielä jonain päivänä suomalainen kannattaminen ei jää ruotsalaisen kannattamisen jalkoihin.

...

Niin ja mainittakoon, että allekirjoittanut eksyi Twitteriin. Jatkossa sitäkin kautta tulee sitten ilmoitettua uusista blogiteksteistä. Lisäksi siellä on lyhyesti joitain ajatuksiani.

7 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! :) Olen kanssasi täysin samaa mieltä kyllä tästä kannattajakulttuurista! Ehkä HIFK:n lukisin ainakin tuosta listasta pois, osaltaan tänään katsottu Lukko-HIFK ja IFK:n kannattajien kasvomaalaukset eivät kyllä oikein ilahduttaneet, mutta itse Sportin intohimoisena fanina allekirjoitan tämän, ja SM-liigasta parhain on kyllä Jokerit.

    Ilahduttavinta, että joku kerrankin Suomessa otti kantaa tähän kannattamiseen/kannattajakulttuuriin.

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus! :) Olen kanssasi täysin samaa mieltä kyllä tästä kannattajakulttuurista! Ehkä HIFK:n lukisin ainakin tuosta listasta pois, osaltaan tänään katsottu Lukko-HIFK ja IFK:n kannattajien kasvomaalaukset eivät kyllä oikein ilahduttaneet, mutta itse Sportin intohimoisena fanina allekirjoitan tämän, ja SM-liigasta parhain on kyllä Jokerit.

    Ilahduttavinta, että joku kerrankin Suomessa otti kantaa tähän kannattamiseen/kannattajakulttuuriin.

    VastaaPoista
  3. Ja lisään vähän tuohon, että sulla on kyllä muutenkin todella upea tää blogi, jatka samaan malliin! :)

    VastaaPoista
  4. Suurin syy miksi Suomessa kannattajakulttuuri on pientä Ruotsiin verrattuna on jäähallien seisoma-/kannattajakatsomot. Ruotsissa ne ovat hyvällä mallilla, mutta Suomessa ei.

    Esimerkkinä vaikkapa HIFK ja Pelicans. Missä niitten kannattajat laulaa? Päädyssä? Ei. Ne laulaa jossain saatanan nurkassa. Miksi? Koska seura on määrännyt, että missä "kannattajakatsomot" sijaitsee ja niitten mielestä oikea paikka on nurkassa, koska pääty pitää saada niille ihmisille, jotka käyvät pari kertaa matsissa yhden kauden aikana. Okei, kyseisten hallien päädyt on ihan perseestä, mutta pienellä muutoksella ja oikealla ajattelutavalla asia olisi korjattu. Haluavatko tehdä sellaista, että tunnelma liigaotteluissa paranee? Epäilen.

    Toinen suuri ongelma on lippujen/kausikorttien hinnat. Ketkä suurimmaksi osaksi laulaa? 15-30v ihmiset, joista puolet on opiskelijoita ja puolet käy töissä. Onko näille kannattajille suunnattu omia lippuja halvempaan hintaan? Ei. Mielestäni varsinkin opiskelijoille pitäisi keksiä halvemmat liput/kausikortit "kannattajakatsomoon", jossa pidetään tunnelmaa yllä.

    Miettikää nyt oikeasti Suomen "kannattajakatsomoita". Suurin osa sijaitsee jossain nurkassa. Ruotsissa kannattajakatsomot sijaitsee päädyssä ja suurimmaksi osaksi ovat vielä sekä pituudeltaan, että myös leveydeltään suuria.

    VastaaPoista
  5. Käy seuraan Porilaista hulluutta Isometsän hornankattilassa niin siällä ainakin on tunnelma kohdallaan. :)

    VastaaPoista
  6. Voisiko olla? Ruotsissahan pelataankin paremmin, niin johtuisikohan kannattajien into siitä, että pelissä on enemmän taitoa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja näistä yleisö tykkää ja innostuu sen takia? Enpä tiedä.

    VastaaPoista