90-luvun alussa Neuvostoliitto kaatui. Venäjä joutui markkinatalouden lakien uhriksi, eikä maassa ollut rahaa. Sen vuoksi venäläiset pelaajat matkasivat kohti länttä rahan perässä. Suomessakin pelasi 90-luvun puolivälissä useita venäläispelaajia. Mutta nyt tilanne on toinen. Kun aiemmin idästä siirryttiin länteen rahan kiilto silmissä, niin nyt siirrytään ruplakasojen perässä itään.
Viimeksi itään suuntasi JYPissä alkukauden pelannut Antti Pihlström. Se kertoo siitä, että suomalaiset pelaajat kelpaavat ulkomaille pienemmilläkin näytöillä. Toki Pihlström pelasi loistavan viime kauden ja teki 30 maalia. Tämän lisäksi hän on kova tsemppaaja, vähintäänkin hyvä alempien ketjujen pelaaja, huikea luistelija, elävä ihmiskuula, kultaleijona ja sen sellaista. Mutta alkukausi meni varsin heikosti. Siitä huolimatta Venäjän suuriin joukkueisiin kuuluva Salavat Julajev Ufa halusi hankkia miehen. Kaiketi syynä olivat vanhat meriitit. Tällä kaudella venäläiset eivät varmasti ole skoutanneet Pihlströmiä, sillä alkukauden näytöillä Pihlström ei kelpaisi kyllä mihinkään. Tosin venäläisten lievästi sanottuna hämmentävän kykyjenetsinnän (onko sitä edes olemassa muuta kuin tilastoskouttauksen muodossa?) tällaiset hankinnat eivät ihmetytä.
NTero Lehterä oli aikanaan ensimmäinen suomalainen Venäjällä. Tämä tapahtui kaudella 2003-2004, kun Lehterä siirtyi Neftekhimik Nizhnekamskiin. Jännä ajatella, että siitä on vain kahdeksan vuotta aikaa. Muutama vuosi myöhemmin perustettiin KHL ja kyseisen liigan aikana suomalaisten määrä Venäjällä (ja Venäjän lähimaissa) on kasvanut räjähdysmäisesti. Neljä kautta sitten KHL:ssä pelasi yhteensä kahdeksan suomalaista. Edellisten kahden kauden lukemat ovat 17 ja 19. Nyt Pihlströmistä tulee tällä kaudella jo 29. KHL:ssä pelannut suomalainen. Meidän paljon aiheestakin haukuttu pelaajatuotanto tuottaa hyvin taistelevia ja joukkuepelin hallitsevia kiekkoilijoita, jotka ovat yleiseltä tasoltaan melko hyviä. Siksi ei ole ihme, että Venäjälle halutaan SM-liigan kärkinimiä. Eri asia onkin sitten, että onko venäläisten kannalta järkevää hankkia suomalaista kolmosketjuun, kun sen paikan voisi antaa venäläisjunnuille. Pitkällä tähtäimellä tuskin, mutta se nyt ei varsinaisesti ole meidän ongelma, mikäli naapurimaassa halutaan polttaa rahaa ulkomaalaisiin oman juniorityön kustannuksella.
NHL:ssä pelaavien suomalaisten määrä sen sijaan on pienentynyt. Viimeisten neljän kauden aikana NHL:ssä pelanneiden suomalaisten määrä on ollut 43, 38, 30 ja nyt tällä kaudella 25. Myös farmissa pelaavien suomalaisten määrä on pienentynyt. Tässä näkyy se, että osa suomalaisista huipuista on lopettanut ja toisaalta osa on siirtynyt Venäjälle. Siirtyminen Eurooppaan on taas oire Suomen heikosta pelaajatuotannosta. Pohjois-Amerikassa on vain ne suurimmat lupaukset ja parhaat urallaan eteenpäin menevät pelaajat. Oikeasti huippulupaava suomalaiskiekkoilija taas oli vaikkapa nuorten MM-kisoissa viime vuosikymmenen loppupuoliskolla lähes sukupuuttoon kadonnut laji. Suomalainen pelaaja on monelta kantilta hyvä, joka riittää KHL:n tasolle. NHL:ssä sen sijaan pitäisi olla ainakin jossain asiassa erinomainen ja siihen harvan kotimaisen kiekkoilijan kyvyt riittävät.
Myös Ruotsissa pelanneiden suomalaiskiekkoilijoiden määrä on romahtanut. Viimeisten neljän kauden lukemat ovat (Josef Boumedienne, Jari Tolsa ja muut vastaavat pois lukien) 36, 27, 38 ja 21. Nämä lukemat ovat kaukana huippuvuosista. Elitserienin tapauksessa tosin vaikuttaa muutkin seikat, kuin suomalaispelaajien taso. Ensinnäkin ruotsalaisten juniorituotanto on niin hyvällä tasolla, että harvoin ulkomaalainen ja samalla kalliimpi vaihtoehto on erityisen houkutteleva. Ja ne, jotka kiinnostavat ruotsalaisia, valitsevat useimmiten KHL:n. Voisi sanoa, että ne pelaajat, jotka aiemmin olisivat menneet Ruotsiin menevätkin nyt Venäjälle. Kannattaa myös huomioida se, että vaikka Ruotsin palkkataso on SM-liigaa parempi, ero ei lopulta ole niin suuri, että suomalainen lähtisi noin vain pelaamaan naapurimaahan.
Sitten on Sveitsi, mutta siellä tuntuu vuodesta toiseen pelaavan noin kymmenen suomalaista. Ja ne nimet ovat suurelta osin vakiintuneet samoiksi nummelineiksi ja rintasiksi. Mutta meriitti kai sekin on, että sveitsiläiset haluavat pitää ne harvat suomalaiset Alppien rinteillä.
Kaikesta huolimatta SM-liigassakin pelaa vielä useita hyviä pelaajia, jotka kykenevät pelaamaan kansainvälisellä tasolla, osa jopa MM-tasolla. Ja kuitenkin moni maajoukkueessa sinivalkoista paitaa päällään kantava pelaaja edustaa ulkomaalaisia seuroja. Hyvää kuvaa suomalaisten määrästä tuo se, että KHL:ssä suomalaisia enemmän on vain venäläisiä ja tshekkejä, ja Elitserienissä suomalaisia on ruotsalaisten jälkeen seuraavaksi eniten. Tämä siitä huolimatta, että suomalainen pelaajatuotanto on ollut pitkään täyttä puuhastelua. Ja eiköhän sinne NHL:äänkin tule uusia nimiä, kunhan SM-liigan nuoret tähdet kuten Mikael Granlund, Teemu Pulkkinen, Sami Vatanen ja Miikka Salomäki vähän vielä kypsyvät Suomessa.
Eiköhän niitä suomalaiskiekkoilijoita pelaa ympäri maailmaa myös jatkossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti