Jukka Jalonen valitsi eilen maajoukkueen kotiturnaukseen. Tavallinen maajoukkuetta seuraava kansalainen sai juuri sen mitä halusi. Nyt valittu joukkue näyttää harvinaisen tutulta. Ihan kuin viime kevään MM-joukkuetta katselisi.
Teemana joukkueen kasaamisessa näyttäisi olevan mahdollisimman monen kultaleijonan (varapelaajat Niko Hovinen ja Jesse Joensuu mukaan lukien) saaminen Karjala-turnaukseen. Janne Lahti ja Anssi Salmela olisivat varmaan ilman loukkaantumista olleet myös mukana. Muista Euroopasta pelaavista viime kevään maailmanmestareista pois näyttävät olevan vain Petri Vehanen, Teemu Lassila ja Niko Kapanen. Tällä tuodaan Jukka Jalosen mukaan jatkuvuutta joukkueeseen ja rakennetaan pohjaa viime kauden menestyksen päälle. Tosin sitä voi miettiä, että onko näihin Euro Hockey Tourin peleihin oikeasti pakko valita jo tasonsa näyttäneitä pelaajia. Toki ymmärrän sen, että tavallinen katsoja tykkää nähdä jäällä ilmaveivi-Miken ja kauden vaisusti aloittaneen, mutta aina kentällä pingispallon lailla etenevän Antti Pihlströmin. Ja sen, että varmat nimet ovat, no, varmoja. Ainakin Jalonen tietää mitä saa.
Toki se täytyy myöntää, että maailmanmestareiden ulkopuoliset valinnat miellyttävät allekirjoittanutta. KHL:ssä todella väkevästi kautensa aloittanut Jonas Enlund on luonnollinen valinta, eikä minua häiritse saada mukaan kaksi nuorta kiekollista puolustajaa Ville Lajusen ja Sami Vatasen muodossa. 25-vuotias Karri Rämö on torjunut jo pari kautta erinomaisesti KHL:ssä ja hän on parhaimpia Euroopassa pelaavia suomalaisvahteja ollen ainakin lähellä MM-tasoa. Petri Kontiola on esiintynyt väkevästi maajoukkueessa, joten hän on aina varma valinta. Matti Kuparinen johtaa SM-liigan pistepörssiä, mutta kahden suunnan sentterinä hän sopii myös alempiin ketjuihin, jonka vuoksi hänen valintansa on loistava. 25-vuotias Petteri Wirtanen on pelannut erittäin vahvan alkukauden ja puolustavana sentterinä hän on varmasti EHT-tasoa.
Mutta onpahan paljon tuttuja nimiä joukkueessa. Tässä tulee ihan oikeasti mieleen se, että mennäänkö nyt turhankin varmistellen hakemaan kotiturnauksen voittoa. Toivottavasti Venäjän turnauksessa on sitten hyvin erilainen joukkue, jossa katsastetaan muiden pelaajien taso maajoukkueessa ja ajetaan edes hivenen voimakkaammin uusia pelaajia sisään maajoukkueympyröihin.
...
Samaan aikaan myös Raimo Helminen julkaisi omat valintansa alle 20-vuotiaiden kotiturnaukseen. Tässäkään joukkueessa ei ole juuri mitään yllätyksiä. Paras mahdollinen joukkue on kasassa lukuun ottamatta Karjala-turnauksessa pelaavaa Mikael Granlundia sekä Pohjois-Amerikan pelaajia (Olli Määttä, Christopher Gibson, Mika Partanen). Helmisen joukkueella ei ole tekosyitä sille, etteikö joukkue voisi menestyä. Venäjä tulee mukaan kakkosjoukkueella ja yleensä heikolta Tshekiltä puuttuu lukuisia Pohjois-Amerikassa pelaavia lupauksia. Ruotsi onkin se paras mittari. Ilman voittoja voidaan mielestäni jälleen miettiä sitä, että valittiinko Helminen liian heppoisin perustein.
Jos vertailen "Raipen" valitsemaa joukkuetta viimeiseen blogiini, niin samat nimet tässäkin joukkueessa on. Maalivahtiosastolla Kazakstanissa tällä hetkellä pelaava Ville Kolppanen tuli yllätyksenä, mutta kaiketi tätä kautta hänen tasonsa mittaus on helpompaa, kuin matkustaminen Kazakstanin tasangoille. Omasta hahmotelmastani puolustukseen ei mahtunut HIFK:ssa pelaava Mikko Vainonen, mutta hän pääsee sentään vielä pelaamaan U18-maajoukkueessa. Nyt Julius Nyqvist, Konsta Mäkinen ja Valtteri Hietanen pääsevät antamaan näyttöjä.
Hyökkäyksestä puuttuu omasta hahmotelmastani vain jarrukenttään fyysisemmäksi kaveriksi havittelemani Micke Åsten, joka ei jostain syystä ole myöskään U20 haastajajoukkueessa. Toivottavasti hän kuitenkin pääsisi kisoihin, sillä mielestäni nelosketju ei voi olla täynnä pieniä taitokiekkoilijoita. Roope Hämäläinen ja Otto Paajanen eivät mitenkään ole sillä tasolla, että hyökkäävää roolia voisi tarjota nuorten kisoissa muiden maiden isokokoisia pelaajia vastaan, mutta toisaalta he eivät ole roolipelaajanakaan hyviä. Tähän osastoon kuuluu omien valintojeni ulkopuolelta tulleista pelaajista lähinnä Mikael Kuronen. Edelleen olisin kyllä kaivannut täytettä ja kokoa alaketjuihin osastolta Markus Hännikäinen, Simon Suoranta ja Petteri Halinen.
Pienistä pelaajista puheen ollen Teemu Rautiaisen tilanne näyttää huonolta. Todella taitava pelaaja oli aina alle 18-vuotiaiden maajoukkueeseen asti todella tehokas ja vielä viime keväänä nuorten SM-liigan pistepörssin voittaja keräsi U19-maajoukkueessa hyvin pisteitä. Mutta nyt kisavalinta näyttää jo varsin epätodennäköiseltä, kun HPK:n liigajoukkueessa ei tule pisteitä muiden nuorten maajoukkueen kärkinimien tahtiin ja toisaalta hänen ominaisuutena sopivat jopa Hämäläistä ja Paajasta huonommin alaketjuihin. Pelaajien fysiikan parantuessa nousu tälle tasolle taitaa tuottaa ongelmia. Pieni koko rajoittaa jo nyt turhan paljon Rautiaisen peliä. Monena vuotena Rautiaisen tasoinen pelaaja pääsisi mukaan, mutta nyt täytynee yksinkertaisesti todeta, ettei noin pienelle kaverille ole käyttöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti