Some things

http://karhuherra.jatkoaika.com/:
"Kauniiksi lopuksi haastan kaikki rakkaat lätkäblogiskenen kollegat paljastamaan heikot kohtansa ja synkimmät ennakkoluulonsa."

Näin on hyvä vähintäänkin myöntää, että luen jatkoaika.com:n blogit aina niiden ilmestyttyä. Miksi ei? Hyvää tavaraahan ne tarjoavat. Joka tapauksessa tuollainen kohta eräästä blogista pisti silmään. Sitä en tiedä, kuinka "skenessä" minä olen, eikä se tarkemmin mietittynä kyllä kiinosta yhtään, mutta huvin vuoksi voisi miettiä, mitkä ovat oikeasti minun heikkoudet ja mitkä ovat ennakkoluuloni. Hyötyähän tästä ei ole kenellekään, mutta ehkä se paljastaa hieman miestä blogin takaa.

Selvin heikkous on varmasti tietty objektiivisuuden puute kahden länsirannikon seuran osalta. Porilaisena Ässien kannattajana on mahdotonta olla täysin ennakkoluuloton tai objektiivisesti ajatteleva henkilö Ässien ja Lukon asioista. Siksi pyrinkin kirjoittamaan Lukosta mahdollisimman vähän, sillä täysin objektiivista tekstiä kyseisestä aiheesta on turha odottaa. Mutta niin se on myös Ässien osalta. Fanina on käytännössä mahdotonta ajatella poikkeuksetta fiksusti Ässistä. Välillä tuntuu, että Ässät ansaitsisi pisteitä peleistä, joita ei ole hallittu, välillä tuomarit ovat sortaneet tylysti, välillä uusi vahvistus on olevinaan hirveä pettymys, vaikka kyseessä olisikin ihan pätevä kaveri ja välillä porilaisia pelaajia tulee arvostettua korkeammalle, kuin mihin olisi aihetta. Lukon tapauksessa taas ajatusmaailma menee helposti vähätteleväksi, vaikkei syytä aina olisikaan. Huomasin sen itsekin tuossa vähän aikaa sitten, kun vasta reilu pari viikkoa sitten pystyin myöntämään Lukon olevan yksi suurimmista suosikeista voittamaan mestaruus tänä vuonna. Ja takana oli jo todella monta voittoa! Mutta jotain pientä ja satunnaista löytyy Ässien ja Lukon lisäksi.

Ne kaksi joukkuetta, joita en voi täysin objektiivisesti tarkastella

- En ole ikinä pitänyt Jokereista. Kai syynä on ns. rahaseuran maine ja se, että välillä porukkaa ostettiin pistepörssin perusteella omista junioreista välittämättä. 
- Juhani Tammisen persoona ärsyttää minua. Onhan kyseessä ihan hyvä valmentaja, mutta se kaikki turha show saa minut vihaiseksi. Tammisen takia olen miltei alkanut vihaamaan Sportia, vaikka syytä ei oikeastaan ole.
- Jonkinlainen venäläisvastaisuus elää minussa. Maassa pelataan hyvää ja viihdyttävää lätkää, mutta en vain tykkää venäläisistä. KHL pistää harmittamaan, varsinkin kun moni suomalainen lähtee sinne kesken sopimuksen. Ja se kaikki uho NHL:n haastamisesta... Mutta toisaalta, onko sen mitään väliä, jos suomalaiset lähtevät nykyään Venäjälle niiden aiempien Ruotsin ja Sveitsin sijaan?
- Tiettyjä pelaajia kohtaan on myös syntynyt ennakkoluuloja. Näitä ovat käytännössä jotkin entiset Ässien ja Suomen maajoukkueen pelaajat. Esimerkiksi kesti aina tähän kauteen asti myöntää, että Pauli Levokari taitaa olla oikeasti hyvä pelaaja. Ja Levokari on vain esimerkki. Tämän kaltaisia tapauksia olisi jonoksi asti.

Mutta jottei blogi menisi kokonaan omien ennakkoluulojen ja asenteiden ruotimiseen, niin mainitaan eilinen peli. Ässät ja Kärpät tarjosivat lauauntai-iltaan oikein hyvää viihdettä. Kumpikin joukkue tuntui pelaavan todella hyvin ja peli oli todella viihdyttävää. Samaa ei voi sanoa esimerkiksi Jokerit - Ässät tai Ässät - HPK otteluista. Lopputulos toki harmittaa (Kärpät voitti 4-2, viimeinen tyhjiin), mutta peli oli kuitenkin äärimmäisen mukavaa seurattavaa. Ja Kärpät kaiketi ansaitsee voiton silloin, kun Ässien ylivoima ei toimi, eikä Marko Mäkinen saa toimitettua kiekkoa tyhjään maaliin. Ja lisäksi pitää nostaa esille Tero Määttä. Todella hyvä ottelu Määtältä! Hyvää oman pään pelaamista, loistavia katkoja, hyviä syöttöjä ja liikekin oli aivan eri planeetalta, kuin kauden alussa. Jos sekä Ässien, että Määtän ilme pysyy jatkossakin samanlaisena, niin allekirjoittanut olisi ainakin tyytyväinen.