torstai 7. tammikuuta 2010

Liiga idästä

KHL on maailman toiseksi paras sarja. Sen kunnian annan kyseiselle liigalle epäröimättä sekuntiakaan. Venäjä tuottaa Euroopassa eniten laadukkaita kiekkoilijoita, joten jo se yksin kenties riittäisi tittelin saamiseksi. Mutta kun Venäjän liigassa pelaa nykyään paljon EHT-tason miehiä Tshekistä, Suomesta ja Ruotsista, niin taso sen kun koventuu. Mutta siitä huolimatta olen katsonut tällä kaudella vain 4 KHL-peliä, enkä usko tahdin kiihtyvän missään vaiheessa. Vertailun vuoksi laskin katsoneeni kokonaan 17 NHL-ottelua, ja erän tai kaksi miltei yhtä monesta, vaikka suurin osa NHL-peleistä tulee keskellä yötä ja tuo tahti tulee varmasti kiihtymään pudotuspelien alkaessa. Miksi ero on näin suuri? Miksi KHL ei kiinnosta? Osittain siksi, että sarja ei yksinkertaisesti ole minun silmissäni viihdyttävä ja suomalaispelaajia lukuun ottamatta mihinkään yksittäiseen joukkueeseen tai pelaajan ei ole mitään kiintymystä. Sarjassa on myös liikaa aivan turhia joukkueita. Laskin eilen, että sarjan 24 joukkueesta en muistanut kuutta! Elitserienistä muistin kaikki ja Sveitsin liigastakin paria lukuun ottamatta jokaisen joukkueen.

Mutta palataan kysymykseen, miksi sarja ei kiinnosta. Voi toki olla, että olen katsonut väärät pelit, mutta sarja ei ole mielestäni yksinkertaisesti viihdyttävä. Ja yhtenä pääsyynä on valtavan isot kentät, mitä sarjasta löytyy. Sen takia peli on todella hidasta. Pelaajat voivat kuljettaa kiekkoa usein niin pitkään kuin huvittaa, tehdä hienoja kuvioita ja harhautuksia, mutta tempo on aivan hanurista. Uskallan väittää, että Suomessa peli on paljon nopeampaa! Samalla, kun kentät ovat isoja, niin intensiivisyys laskee ja otteluissa nähtävät taklaukset voidaan laskea yhden käden sormilla. Myös suoraviivaisuus puuttuu täysin ja jopa puolustajat kuvittelevat olevansa kiekollisesti maailman parhaita ja kuljettavat kiekkoa pitkään ja hartaasti. Hyökkääjät taas tekevät ihmeellisiä kiemuroita ja kaarroksia ja hakevat vielä sitä yhtä syöttöä. Ja sitten maalivahtien taso on yleisesti ottaen varsin heikko ja päästävät harvinaisen helpon näköisiä vetoja sisään.

Tämän takia näkisin, että sarja on täynnä teknisesti hyviä pelaajia. Teknisesti moni pärjäisi aivan varmasti NHL-tasolla. Mutta sarjassa on tällä hetkellä juuri ne pelaajat, jotka eivät syystä tai toisesta mahdu NHL:ään. NHL:ssä monen pelaajan vauhti, peliälykkyys tai kovuus eivät yksinkertaisesti riitä ja juuri näille pelaajille KHL on sarja suoraan unelmista. Mutta samalla ihan oikeasti hyvin harva KHL-pelaaja, varsinkaan venäläisten ulkopuolelta mahtuisi NHL-joukkueiden vakiokokoonpanoon. Eikä ainakaan ratkaisijan rooliin paria poikkeusta lukuun ottamatta. Samalla maalivahteina pyörii puutteellisella tekniikalla varustettuja venäläisvahteja, joten ei tarvitse ihmetellä, miksi Venäjällä ei ole montaa huippumaalivahtia. 

Idässä löytyy rahaa ja keskinkertaisille pelaajille taidetaan maksaa KHL:ssä enemmän, kuin keskinkertaisille pelaajille NHL:ssä. Mutta vielä on todella pitkä matka saada NHL kiinni. Ja etumatkan saavuttamiseen ei riitä pelkkä raha, vaan olosuhteet ja houkuttelevuus pitää saada kiinni ensiksi. Ja siihen menee vielä monta vuotta, jos sitä edes ikinä tapahtuu. Nykyisellään katselen ennemmin keskinkertaista ja taidoltaan köyhempää, mutta nopeaa ja intensiivistä SM-Liigan ottelua, kuin keskinkertaista KHL-ottelua. Ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että SM-liigan parhaat suomalaiset siirtyvät rahan perässä Venäjälle. Sitä on tapahtunut aina ja minulle on aivan sama, mihin suuntaan pelaajat menevät. 90-luvulla lähdettiin Keski-Eurooppaan ja tultiin takaisin, vuosituhannen alussa mentiin Ruotsiin ja tultiin takaisin. Nyt on Venäjän vuoro, koska siellä on rahaa. Mikään ei ole oikeasti muuttunut matkakohdetta lukuun ottamatta.

Allekirjoittanut katsoi juuri äsken Sibir Novosibirskin ja Moskovan Dynamon välisen ottelun. Leo Komarov ei esittänyt mitään ihmeellistä. Mutta hän toki teki sitä mitä osaa, eli ärsytti vastustajan pelaajia ja pelasi hyvää alivoimaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti