lauantai 20. helmikuuta 2010

Saksa kaatui. Kaatuuko seuraavaksi Ruotsi?

Suomi voitti Saksan 5-0. Suvereeni esitys ja maassa kaikki hyvin? No eipä nyt oikeastaan. Leijonien pelin taso ei ollut kuitenkaan lähelläkään lukemien edellyttävää tasoa. Jokaisen maalin jälkeen peli oli toki enemmän ja enemmän hallussa, mutta ensimmäinen erä oli todella heikkoa peliä ja Saksa jopa lievästi taisi hallita peliä. Toisessa erässä peli hieman parani ja kolmas erä oli sellaista peliä, mitä Suomelta odottaisi. Joka tapauksessa Suomi sai tehtyä 5 maalia Saksan verkkoon ja maalintekijöinä tänään kunnostautuivat Tuomo Ruutu, kahdesti Kimmo Timonen, Jarkko Ruutu sekä Joni Pitkänen. Suomen maalilla Niklas Bäckström joutui välillä oikeasti venymään, joten häneltä hieno peli. Kenttäpelaajista eniten omiin silmiini vakuuttivat pakkipari Kimmo Timonen ja Sami Salo, sekä Jarkko Ruutu.

Mutta mikä Suomen pelissä sitten oli niin heikkoa? Osan kunniasta voi toki laittaa Saksan pelaajille ja heidän keskialueen sumputukselle, mutta kyllä Suomellakin oli omat selkeät ongelmansa. Terävyys puuttui pelistä täysin ja pelinopeus ei ollut vaaditulla tasolla. Peli kulki välillä aivan liian hitaasti, jolloin Saksalla oli aikaa sumputtaa keskialue vaikka kahteen kertaan. Etäisyydet kasvoivat myös ajoittain aivan liian suuriksi, jolloin avauspeli ei toiminut. Puolustajien on vaikea avata peliä hyökkääjille, mikäli he ovat kahden saksalaisen takana. Ei Kimmo Timonen tai Joni Pitkänen nyt niin hyviä kiekollisia puolustajia kuitenkaan ole. Ajatus ei myöskään oikein näyttänyt kulkevan yhteen, mutta se toivottavasti paranee, kun pelejä tulee alle. Puolustus sai tänään myös ensimmäistä kertaa hieman testiä ja kyllähän tuo hieman heikolta näyttää. Toni Lydmanille nyt niitä minuutteja! Niskala ja Kukkonen eivät riitä olympialaisten loppupeleissä. Lisäksi voisi kysyä jälleen kerran, että missä on JJ? Antti Miettinen pyörii haluttomana ja saamattomana hyökkäävän ketjun roolissa, mutta kun parempaakaan vaihtoehtoa ei ole tällä hetkellä hyökkäävään rooliin. Toivottavasti Miettinen nyt kuitenkin vielä parantaa. Syytä ainakin olisi.

Kimmo Timonen teki tänään kaksi maalia

Mutta se niistä negatiivisista asioista. Siirrytään positiivisempiin asioihin. Suomi kuitenkin voitti ja on vienyt ottelut heikkoja maita vastaan hienosti. Samaa ei ole voinut sanoa monesta muusta maasta ja Ruotsikin on voittanut Saksan ja Valko-Venäjän yllättävän niukasti. Suomen aseet näyttävät toimivan jälleen varsin hyvin. Maalivahdit ovat varmoja ja sekä Kiprusoff, että Bäckström pystyvät ottamaan niitä tärkeitä koppeja. Ja nuo erikoistilanteet kyllä toimii hienosti. Alivoimalla vastustajat eivät ole päässeet vielä tilanteisiin ja ylivoimalla tulee maaleja. Kumpikin Suomen ylivoimakenttä pyörittää kyllä hienosti peliä ja maalipaikkoja syntyy. Ja tänäänhän ylivoimamaaleja tuli neljä kappaletta. Jarkko Ruudun peli pistää myös myhäilemään. Ruutu kyllä pelaa hirveällä asenteella, mutta myös todella viisaasti. Eikä tässä vielä kaikki. Vaikka kommentoin liian pitkiä etäisyyksiä, niin tuota osittain sivuaa yksi Suomen vahvuus. Tässäkin ottelussa nähtiin nopeita vastahyökkäyksiä ja ne tulevat varmasti korostumaan, kun pelit kovenevat.

Ottelun yksi anti oli myös tietenkin Teemu Selänteen piste. Suomella on nyt ennätysmies! Onnittelut Teemulle, sillä on olympialaisten kaikkien aikojen pistepörssin kärjessä 37 pisteellä. Ja kyllähän tuo ennätys on ansaittu, sillä onhan ”Finnish flash” voittanut pistepörssin sekä Naganossa, että Torinossa. Tällä kertaa ikä varmaan painaa sen verran, että vastaavaan suoritukseen ei varmaankaan pystytä, mutta ei se mitään. Harmi vain, että piste tuli hieman halvasti. Olisihan se ollut hienompaa, mikäli piste olisi tullut suoraan syötöstä tulleen laukauksen jälkeen, tai hienon syötöstä takatolpalle. Mutta kakkossyöttökin kelpaa tänään. Tämän ansiosta tuosta pisteen metsästyksestä ei tule ainakaan rasitetta, kuten kävi Tapparalle ja Janne Ojaselle.

Joka tapauksessa peli Ruotsia vastaan kertoo enemmän. Valko-Venäjä ja Saksa puolustivat, Ruotsi pelaa. On aivan eri maailma alkaa oikeasti pelaamaan toista hyvää joukkuetta vastaan, kuin näitä mailaa lyömäaseena käyttäviä maita vastaan. Nyt on pelattu nämä lämmittelypelit. Tosipelit ovat alkamassa. Ruotsia vastaan pelataan maanantai-aamuna. Ja Leijonilla on silloin täydet mahdollisuudet voittaa länsinaapurit. Kolme kruunua ei vakuuttanut minua Valko-Venäjää vastaan ja Ruotsin peli on jo hetken näyttänyt turhan hitaalta. Eli eiköhän luistella Ruotsi asenteella kumoon ja tehdä ne tarvittavat maalit. Vaikka sitten ylivoimalla tai onnenkantamoisella Peter Forsbergin takamuksen kautta. Aivan sama se on miten ne maalit tehdään. Kaikki lasketaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti